Marisha Rasi-Koskinen
253 s.
2017
WSOY
Arvostelukappale kustantajalta
Eksymisen ja unohtamisen kirja on teos josta arvelin pitäväni takakannen, tai oikeammin kustantajan katalogikuvauksen perusteella. Rasi-Koskinen oli minulle tuttu nimenä ja olin kuullut kehuja hänen kirjoistaan mutta jostain syystä olin ajatellut ettei hän ole kirjailija minua varten. Miksi, miksi ihmeessä? Nyt olen tavattoman onnellinen että minulla on lainassa kirjastosta hänen aiempi romaaninsa Valheet.
Eksymisen ja unohtamisen kirja tutustutti minut Juliaan, Janiin ja Martiinaan. Kolmeen todella kiinnostavaan, jollain erikoisella tapaa myös viehättävään hahmoon joiden tarinat kietoutuvat lopulta toisiinsa. Suurimman palan sydämestäni vei Julia jonka perhe jättää kotinsa, lähtee loputtomalle matkalle joka on loppujen lopuksi on kuin painajainen. Luin Julian tarinaa henkeäni pidätellen, ihastellen, liikuttuenkin. Muistojen rakentumista, kohtaamisia, eroja, niitä Rasi-Koskinen minun silmieni eteen toi.
Marisha Rasi-Koskinen, mitä minulle teitkään. Korkeaksi livahtaneen blogipinoni vuoksi kirjan lukemisesta on ehtinyt vierähtää tovi mutta Eksymisen ja unohtamisen kirja on vahvasti mielessäni. Yhtä vahvasti kuin on tämän kirjailijan kerronta ja jää mieleen - toivottavasti pysyvästi. Katri kirjoittaa blogissaan tästä kirjasta todella hienosti ja jos en olisi jos kirjaa lukenut, olisi tämä mennyt lukulistalleni jo hänen bloggauksensa perusteella.
Samoja ajatuksia on minulla kuin Katrillakin: Eksymisen ja unohtamisen kirjaa ei voi suositella ihan jokaiselle lukutoukalle. Tiedän kyllä omassa tuttavapiirissäni olevan muutaman juuri kirjalle sopivan lukijan, mutta millaisen lukijan itse uskoisin Rasi-Koskiseen ihastuvan? Vahvan lukijan. Vahvan, pakahduttavan voimakkaan kerronnan ystävän joka ei pelkää erilaista ja syvälle menevää kirjallisuutta. Te, jotka tunnistatte itsenne tästä, laittakaa tämä kirjavinkki korvan taakse - teitä on lukijoissani!
Nautin paljon helposti nielaistavasta kirjallisuudesta, romaaneista joiden nauttiminen ei haasta liikaa. Mutta sen lisäksi nautin myös tällaisesta kaunokirjallisuudesta joka hieman haastaa, joka ei päästä helpolla, joka vaatii oman hetkensä. Sillä tällainen kirjailija kuin Rasi-Koskinen, hän ottaa kyllä paikan sopivan lukijan sydämestä. Kuten minun.
Marisha Rasi-Koskinen, kiitos tästä kirjasta, kiitos että kirjoitat. En voi kuin ihailla.
Eksymisen ja unohtamisen kirja sopii Helmet-lukuhaasteen kohtaan 18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa. Kirja on myös osa #satasuomalaista2017 haastetta, numero kahdeksan.
Itseään on välillä mukava haastaa vähän vaikeammilla teoksia. Mukavaa, että haastaminen osoittautui positiiviseksi kokemukseksi. :)
VastaaPoistaReta Anna Maria, välillä on mukavaa lukea jotain kevyempää ja välillä taas sitten jotain tällaista joka vaatii täyden keskittymisen ja antautumisen. <3
PoistaRasi-Koskisesta olen kuullut ennenkin puhuttavan ihailevaan sävyyn, mutta itse en ole häntä vielä lukenut. Nimi on kuitenkin to-do-listalla, joten jonain päivänä se tapahtuu!
VastaaPoistaKaisa, luulen että pitäisit hänestä! Rasi-Koskinen ei varmasti ole kaikkien kirjailija, mutta vahvaa kerrontaa ihaileville voin suositella <3
PoistaPidin aivan valtavasti MRK:n novelleista kokoelmassa Vaaleanpunainen meri ja vaikka ne oli kaikki hienoja, niin ihan erityiseksi nousi novelli Viimeinen, koska siinä novellin kehitys oli sellaista luokkaa, että sitä on ihan että EI VOI OLLA TOTTA.
VastaaPoistaNuo novellit luettuani tietysti haluan lukea lisää MRK:ta ja tätä odottelen juuri kirjastosta. Olen jo sijalla kolme, joten enköhän kohta puoliin saa tämän käsiini.
Omppu, minunki pitäisi ehdottomasti lukea enemmän Rasi-Koskisesta ja jopa mietin että lainaisin tuon novellikokoelman. Tulit jotenkin mieleeni kun luin tätä kirjaa, mietin että Omppu pitäisi tästä varmasti <3
PoistaVaikuttaapa kiinnostavalta - silloin tällöin pidän itseni haastamisesta myös lukijana. Kiitos vinkistä! :)
VastaaPoistaHande, itsensä haastaminen on monessa asiassa mukavaa, myös kirjojen kanssa. Ole hyvä! :)
PoistaOdotan todella tämän kirjan lukemista. Sen pitäisi olla tulossa kustantajalta lähipäivinä, toivottavasti. Koska en malta odottaa, aloitin juuri Rasi-Koskisen Valheet, joka sattui sopivasti kirjastossa vastaan. Vei heti mukanaan.
VastaaPoistaTiina, minullakin taitaa olla tuo Valheet lainassa kirjastosta. Rasi-Koskinen kyllä osaa viedä mukanaan <3
PoistaOlet oikeassa, helposti tajuntaan uppoavan kirjan lukeminen on silkkaa nauttimista ja fiilistelyä, mutta eipä tuo haittaa, vaikka kirjailija joskus lukijansa haastaakin. Tämä kuulostaa oikein kiinnostavalta (mulla on vain nykyisin lievähkö antipatia tylsiä kansia vastaan, mistä lie johtuu. Ehkä tässä kaipaa jo kirkkaita värejä ja kesää :D )
VastaaPoistaDisa, saan molemmista nautintoa. Niistä helpommista ja sitten näistä hieman haasteellisemmista. Jotenkin tähänkin kirjaan kun päästi luiskahtamaan sisään niin se nautinto oli niin suuri <3 Kesää kyllä kaipaan minäkin :D
PoistaOlen lukenut Katariinan, joka on kirjailijan esikoisteos. Se sai muistaakseni blogeissa aika innostuneen vastaanoton. Jostakin syystä en muista, mitä mieltä itse olin, mutta sen muistan, että kirja oli hyvin taitavasti kirjoitettu. Varmasti olisi syytä lukea myös myöhempiä teoksia.
VastaaPoistaAmma, pitääkin googlettaa Katariinaa! Olen kyllä lukenut tästä kirjailijasta jonkin verran blogeista ja muistelen että hän on saanut kovasti kehuja. :)
PoistaRasi-Koskinen on näitä minulle tuntemattomia suomalaisia nykykirjailijoita, mutta kuvauksesi perusteella voisi vaikka sopia minulle.
VastaaPoistaMargit, luulen että pitäisit hänestä. Vahvaa kerrontaa, sellaiselle on aina toisinaan paikkansa. <3
PoistaMielenkiintoinen nimi kirjalla - jo se herättää kiinnostuksen. Rasi-Koskinen on nimenä tuttu, mutta en ole sen kummemmin perehtynyt hänen kirjoihinsa. Täytyy laitella nimi ylös. Itse pidän nimenomaan kirjallisuudesta, joka tarjoaa ajatuksia ja näkökulmia viekoiteleen lukijan ajattelemaan itsekin. <3
VastaaPoistaElegia, minullaki heräsi aivan ensimmäisenä kiinnostus kirjan nimeen. Se on jollain tapaa kaunis ja ajatuksia herättävä - ihan niin kuin koko kirjakin <3
PoistaKiitos vinkistä, tässä oli minulle entuudestaan ihan tuntematon kotimainen kirjailijanimi. Minäkin olen mukana tuossa sata suomalaista -haasteessa, joten ehkäpä kokeilen miten tämä osuu minun kirjamakuuni. :)
VastaaPoistaMarikaOksa, olisipa mukava kuulla mitä olet tästä mieltä! Sata suomalaista -haaste on mukava, pohdin parhaillaan mitä kaikkea voisin haasteen puitteissa blogata. :)
PoistaMinullakin Rasi-Koskisen teokset ovat jääneet vielä tutkimatta mutta kuulostaa todella houkuttavalta. Täytyy korjata tilanne ja laittaa jokin hänen teoksistaan lukulistalle. :)
VastaaPoistaPihi nainen, minullakin on vielä monta hänen kirjaansa lukematta, onneksi.
PoistaTässä jälleen kirja ja kirjailija joista en ole aikaisemmin kuullutkaan. Piti ihan käydä googlailemassa teosta, sillä sait sen kuulostamaan niin kiinnostavalle. Törmäsin mm. tähän Savon Sanomien hienoon kritiikkiin teoksesta: http://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/kirjat/Marisha-Rasi-Koskinen-Eksymisen-ja-unohtamisen-kirja/930958
VastaaPoistaNiina, Tuo Savon sanomien kritiikki olikin hieno, en ollut aiemmin törmännyt siihen.
PoistaNo voihan nenä. Kyllä nyt on kirjablogeissa taas paljon lukulistan kasvattajia.
VastaaPoistaMinna, se on blogikierrosten paha puoli, lukulista kasvaa :)
PoistaEi kyllä tosiaan kuulosta mun kirjalta..... Mä en tykkää haastavista kirjoista edes välipaloina - luen helppoja kirjoja ihan vaan siksi koska mä voin.
VastaaPoistaVeera, se lukuharrastuksessa onkin ihanaa, voi lukea just sitä mikä tuntuu hyvältä ❤
PoistaKirja kuulostaa kiinnostavalta ja hieman hankalalta. Pistin sen muistiin jo tuon Savin Sanomien arvostelun luettuani. Täytyy vain odottaa sille sopivaa lukuaikaa. Flunssaisena ja väsyneenä pitää lukea jotakin helpompaa.
VastaaPoistaTuulevi, flunssassa tosiaan lukee mielellään jotain helppoa. Tätä voin kuitenkin suositella sopivaan hetkeen :)
PoistaTällä kirjalla on tosi kaunis kansi. En usko lukeneeni Rasi-Koskiselta mitään. Pitäisi kyllä.
VastaaPoistaMaija, minäkin pidän kovasti kannesta, se on jotenkin seesteinen.
PoistaVoi, tätä juuri hipelöin kirjakaupassa ja taisin lukea jonkin toisenkin kiittävän arvion. Aijai kun kiinnostaa. Meni lukulistalle välittömästi.
VastaaPoistaKiitos, Krista! <3
Elina, minäkin olen lukenut tästä muitakin kiittäviä arvioita ja hymyillen nyökytellyt. Ihanaa että poimit vinkin ❤
PoistaOlen kuullut Marisha Rasi-Koskisesta paljon hyvää ja sinun postauksesi jälkeen vielä enemmän hyvää :) Vaaleanpunainen meri odottelee itse asiassa hyllyssäni kirjastosta lainattuna ja tämäkin alkaa nyt kiinnostamaan aika tavalla! Kiitos vinkistä, pitää laittaa lukulistalle, luen kuitenkin itseni vahvaksi, vaativista kirjoista pitäväksi lukijaksi :)
VastaaPoistaKirjavaras, blogiasi lukeneena voisin arvella sinut vahvaksi lukijaksi joka saattaisi pitää Rasi-Koskisen tyylistä :)
PoistaIlmeisesti hieno kirja, mutta en ihan saanut kiinni, missä maailmassa siinä liikutaan. Mikä teki siitä niin haastavan?
VastaaPoistaKirsi, Eksymisen ja unohtamisen kirjassa liikutaan reaalimaailmassa. Mikä teki kirjasta haastavan? Rasi-Koskisen kirjallinen ilmaisu on omanlaistaan, hienoa mutta sellaista joka vaatii täyden huomion.
Poista