tiistai 5. maaliskuuta 2013

Kaisa Ikola: Se on moro, Hullu luokka

Se on moro, Hullu luokka
Kaisa Ikola
181 s. 
2000











Kaipasin minua hieman ahdistaneen Seljalta maailman ääreen kirjan jälkeen jotain kevyttä luettavaa, ja nappasin kirjastohyllystä Se on moro, Hullu luokka kirjan. Se menikin melkein yhdeltä istumalta, muutamaa pientä taukoa lukuunottamatta. Ihan mukavana välipalana kyllä.

Se on moro, Hullu luokka on Kaisa Ikolan Hullu luokka-sarjan kymmenes ja viimeinen kirja. Kaksi ensimmäistä Kaisa Ikola on siis kirjoittanut yhdessä Minna Kulmalan kanssa, mutta omasta mielestäni ainakin nämä sarjan loppuosat ovat parempia. Edelleenkin, kuten aiemmassa Hullu luokka postauksessani kirjoitin, olen sitä mieltä etteivät nämä mitään kirjallisia huippuja ole. Mutta onhan Ikola kirjoittanut nämä yläaste ikäisenä, joten ehkäpä mitään kirjallisia huippuja ei tarvitse odottaakaan.

Kirjan alussa Loiva keksii että 9B voisi perustaa kahvilan koululle luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Kahvilan nimeksi tulee Nisu Café, ja kahvilan pullat paistetaan itse. Tästä ei tietenkään kommelluksitta selvitä... 9B on jo monessa sarjan osassa pohtinut luokkaretkeä, ja sitä miten siihen saisi rahaa ja nyt viimeinkin tulee sen aika. Valvojaksi on valikoitunut yhteiskuntaopin sijaisena moneen kertaan ollut Sputnik, joka on vastentahtoisesti suostunut tehtävään. Tampere menee sekaisin kun Loiva, Herbert, Miina, Anna ja Emilia sekä muut luokkalaiset valloittavat kaupungin. Lisäksi vielä 9B saa järjestettäväkseen kevätjuhlan.

Kyllähän näissä kirjoissa on ihan hyvää huumoria, ja välillä ihan mainioita dialogeja. Nauramaan nämä eivät silti saa, toisin kuin joskus nuorena. Liian paljon ikää vai liian monta kertaa luettu? En tiedä, mutta kyllä hahmoista eniten pidän Loivasta, jotenkin hurmaavasti tehty poika. <3

**½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!