Rauha S. Virtanen
222 s.
1957
Aika kului tiistai aamuna kuin siivillä kun luin ihanan Selja-sarjan toista osaa, Tapaamme Seljalla. Näihin kirjoihin palaaminen tuottaa ihanan hyvän ja lempeän mielen.
Tässä toisessa osassa Seljan tytöt (Kris, Margarita, Virva ja Dodo) sekä heidän ystävänsä perustavat Maailmanparantajat nimisen kerhon, jonka tarkoitus on että heistä ihmisen aluista parantaa hieman maailmaa omalta osaltaan ja tietenkin myös ryhmänä yhdessä. Seljan tytöt tutustuvat perheen pihaan yhtäkkiä tupsahtaneeseen amerikansuomalaiseen poikaan, Jerryyn, joka tuntee mystistä kiinnostusta Margaritan elämän vaiheisiin. Kuitenkin poika on eniten kiinnostunut Krisistä, ja tunne ei jää yksipuoliseksi. Tytöt ovat ystävystyneet äitipuolensa Rean kanssa, ja hyväksyneet hänet täysivaltaiseksi perheenjäseneksi, mutta sitten isä pudottaa uuden pommin. Rea saa lapsen. Miten tytöt tähän suhtautuvat? Millaista on saada uusi jäsen perheeseen?
Rakastan näitä kirjoja, niinkuin Seljan tytöt postauksessakin kirjoitin, niin rakastan varsinkin näitä neljää ensimmäistä kirjaa. Kyllähän kaksi uudempaakin ovat hyviä, mutta niissä ei ole aivan yhtä paljon tätä vanhaa aikaa mukana, ja ne ovat aika montaa astetta raskaampia lukea. Näistä ensimmäisistä osista taas tulee pelkästään hyvälle mielelle. Tässä osassa ehkä nousi Kris eniten esille, hänen ja Jerryn suhteen vuoksi. Seuraavassa osassa, Virva Seljan yksityisasia, päästäänkin sitten eniten Virvan, suosikkihahmoni sielunmaisemaan. Teksti on hieman vanhahtavaa, ja sekin tuo osaltaan sitä hyvää mieltä ja hymyä huulille tätä lukiessa. Ihanaa että nämä kirjat ovat olemassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!