Olen lukenut Reija Kaskiahon Rastas-kirjan aiemminkin. Viimeksi kun luin tämän, niin itkin lopussa ihan estottomasti. Liikuttava tämä kirja oli edelleenkin, mutta ei tuonut sentään samalla tavalla kyyneleitä silmiin. Ehkä silloin kun viimeksi tämän luin, niin jotenkin mielentila oli enemmän liikuttunut.
Maha oli aivan täysi, kun pääsin sängylle makaamaan. Vatsassa oikein kiersi, tosin joku muukin kuin ruoka. Mä olin aika seinillehyppimiskunnossa. En ollut äidille edes viitsinyt sanoa, ettei se änkeäisi meikkailemaan ja korkokengittämään mua, mutta mä olin menossa taas tänään ulos yhden Jaken kanssa. Tiistai oli kyllä vähän hankala päivä, kun siinä ei ollut mitään romantiikkaa. Mutta ei auttanut valittaa. Joillain meni tässä maailmassa varmasti aina hitusen hankalammin kuin mulla.
Lotta on vasta 15-vuotias. Hän on täysin lääpällään rastatukkaiseen Jarnoon, jota hän kutsuu Jakeksi ihan jo siitä syystä että Lotan isänkin nimi on Jarno. Jaken syli on turvallinen, ja sinne voisi vaikka jäädä asumaan, muuttaa kokonaan. Lotta ja Jake päätyvät sänkyyn, ja Lotta tulee ehkäisystä huolimatta raskaaksi. Tulevaisuuden suunnitelmat muuttuvat kerralla, enää ei tarvitse miettiä kevään yhteishakua kun ajankohtaisempaa on miettiä seuraavaa neuvolakäyntiä ja synnytysvalmennusta. Lotan vanhemmat tukevat Lottaa ja Jakea, auttavat käytännön asioissa, kuten esimerkiksi hankkimaan oman asunnon. Kaikki ei ole kuitenkaan onnea täynnä, ensimmäistä riitaa seuraa toinen ja kolmas. Kestääkö nuori pari rankkaa arkea?
Kaskiahon tyyli kirjoittaa on huumorin pilkahduksia täynnä, vaikka aihe onkin vakava ja rankkakin. Kirja ei ollut pitkä, vajaat 200 sivua, ja sen luki helposti ja nopeasti. Olen muistaakseni lukenut kaikki Kaskiahon kirjat ja hän on yksi suosikki nuortenkirjailijani, jotenkin tuo kirjoitustyyli on sellainen joka vetää puoleensa. Kaskiaho kirjoittaa muissakin kirjoissaan vakavista aiheista, Pientä purtavaa kertoo bulimiasta, Veitsenterällä koulukiusaamisesta, ja Tulitikkuihmisiä huumeidenkäytöstä. Kaikissa kirjoissaan hän on mahduttanut mukaan kuitenkin saman huumorin ja loistavat dialogit.
****
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!