Jo Nesbø: Lepakkomies

Lepakkomies
Jo Nesbø
Suomentanut Outi Menna
Kuvittanut Hannu Lukkarinen
367 s. 
2017
Johnny Kniga







Arvostelukappale kustantajalta


Ei, minä en ole tätä ennen lukenut Nesbøa kuin yhden kirjan verran. Sekään ei ollut tätä paljon puhuttua ja kehuttua Harry Hole -sarjaa vaan Verta lumella kirjaparin ensimmäinen osa josta en sanottavammin innostunut. Kuitenkin nyt, kun on Harry Holen 20v juhlavuosi ja Lepakkomiehestä julkaistiin tämä juhlapainos - minäkin ajattelin kokeilla. Onneksi, onneksi kokeilin sillä tämä vei mukanaan.

Lepakkomiehen tapahtumat sijoittuvat Australiaan jonne Harry lähtee selvittämään norjalaisnaisen murhaa. Tapaus tuntuu alusta pitäen mutkikkaalta eikä edes Harry tunnu löytävän ratkaisua sitten millään vaikka murhaajaehdokkaita tuntuukin olevan tarjolla. Mutta onko uhrejakin useampi? Onko Harrykin murhaajan listalla?

Se mikä Lepakkomiehessä oli parasta, oli tutustuminen tähän hurmaavaan Harry Holeen. Kyllä, hän on mies minun makuuni ja kuvittelin hänet hyvin eläväksi silmieni edessä. Onhan Harry toki monella tapaa tyypillinen hahmo dekkarigenressä: hänen elämänsä ei ihan pelkkää ruusuilla tanssimista ole ja epäonnea löytyy monella elämän osa-alueella. Viinakin maistuu. Vaikka tunnenkin sympatiaa moneen dekkarisarjan hahmoon, ei moni tähän mennessä ole hurmannut minua Holen lailla. Hänessä on charmia!

On Lepakkomiehessä toki muutakin hyvää kuin Harry Hole. Juoni toimii, Nesbø vie mukanaan heti alusta pitäen. Sain kuulla useammastakin luotettavasta suunnasta että sarja yhä vain paranee edetessään joka on ihanaa kuulla. Viihdyin todella hyvin Lepakkomiehen parissa, ehkä ennen kaikkea sen vuoksi että Nesbøn ja Harry Holen maailma oli minulle uutta ja ihmeellistä. Otin ensiaskeleita tämän paljon puhutun kirjailijan ja hahmon kanssa ja jo senkin vuoksi viihdyin hyvin.

Juhlavuoden kunniaksi Lepakkomiehessä on jotakin erikoista: on Nesbøn alkusanat sekä Hannu Lukkarisen kuvitus. Lukkarisen kuvitus on todella hienoa ja sopii Lepakkomieheen kuin... no, nenä päähän tai nyrkki silmään. Kuvitus on mustavalkoista, yksi kuva siellä, toinen täällä ja sopii kirjan tunnelmaan täydellisesti.

Aion ehdottomasti jatkaa omaa matkaani charmikkaan Holen ja tämän hienon kirjailijan kanssa. Todella tiedän mitä seuraavalla kirjastoreissulla lähtee dekkarihyllyltä mukaani!