sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Tommi Liimatta: Jeppis 2

Jeppis 2 
Tommi Liimatta
567 s. 
2016
Like









Arvostelukappale kustantajalta


Jeppis on kirja joka odotti hyllyssä hyvän tovin, vaikka tiesin että otain hyvää on luvassa. Pidin Liimatan ensimmäisestä omaelämänkerrallisesta kirjasta kovasti ja tämä kirjahan jatkaa tarinaa siitä mihin Jeppis jäi. Nyt, tuli sopiva hetki, tuli lukuelämys, tuli innostus vanhaan heviin.

Jeppis kakkosessa Tommi Liimatta kertaa omaa elämäänsä vuosilta 1987-1990. Tommi kasvaa 10-vuotiaasta lapsesta teini-ikäiseksi, löytää 80-luvun hevin rinnalle 60-luvun legendaariset bändit sekä hapuilee tyttökuvioissa. Ensimmäisessä Jeppiksessä koin suurimmaksi asiaksi juuri tuon Tommin diggailevan musiikin: 80-luvun hevi oli minullekin pitkään todella rakas juttu. Tuo musiikin laji näyttelee isoa osaa tässäkin kirjassa mutta sen rinnalle tulevat ihanat, myös minulle merkitykselliset bändit kuten The Doors ja ihana Jimi Hendrix. Ei Jeppis 2 ole kuitenkaan pelkkää musiikkia, vaikka Tommi kavereineen aloittaakin omat bändiviritelmät. On muutakin puuhaa kavereiden kanssa, tyttöjä ja elämää varjostava, lähestyvä muutto Rovaniemelle.

Sytyin Liimatan ensimmäisestä Jeppiksestä lähestulkoon liekkeihin, silloin taisi tuntua että jotain tällaista kaipasinkin. Enkä kieltele, ei Jeppis 2:kaan ole huonoa luettavaa mutta jossain vaiheessa mietin olisiko kirjasta voinut karsia jotain? Kolme vuotta on sopivan mittainen ajanjakso kirjalle, mutta ehkä kaikki kirjassa läpikäytävät asiat eivät kuitenkaan olisi olleet tarpeellisia. Voi olla, että Liimatta olisi karsimalla saanut kasaan tiiviimmän kirjan, jonka parissa en olisi pitkästynyt kertaakaan.

Luulen että Jeppis 2 on parasta luettavaa sellaiselle lukijalle joka on elänyt nuoruuttaan juuri kahdeksankymmentäluvulla sekä yhdeksänkymmentä luvun alussa. Minulle Jeppis kakkosen monet asiat olivat jotain aivan uutta, sillä olin kymmenvuotias vasta 1997. Sekin oli minulle ehkä ansio tässä kirjassa: Jeppikset eivät ole olleet minulle nostalgiatrippejä, vaan ne ovat olleet jotain aivan uutta ja mielenkiintoista luettavaa. Tommi Liimatta kuvailee nuoruuttaan ja siihen aikaan kuuluneita asioita ihastuttavan tarkkaan ja se tekee näistä kirjoista juuri niin ainutlaatuisia.

Kirjoittaakohan Liimatta jatkoa Jeppiksille? Täällä ilmoittautuu ainakin yksi lukija, joka haluaisi lukea Tommin nuoruudesta lisää.

Kuittaan tällä Helmet-lukuhaasteen kohdan 28: Kirja kirjailijalta jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!