perjantai 6. tammikuuta 2017

Russel Brand: Hamelnin pillipiipari

Hamelnin pillipiipari
Russel Brand
Kuvittanut Chris Riddel
Suomentanut Tuomas Nevanlinna
128 s. 
2016
Jalava







Arvostelukappale kustantajalta


Luin taannoisen talvi-iltain maratonin aluksi Russel Brandin version Hamelnin pillipiiparista. Kun kirjaa mainostaessa puhutaan Roald Dahlista se kiinnostaa minua välittömästi - ja vielä enemmän kiinnostuin kun hyvä ystäväni oli lukenut kirjan. Hän nimittäin nauroi kirjaa lukiessaan todella paljon ja tiedän meidän huumorimme olevan hyvin samankaltaiset.

Tämä Hamelnin pillipiipari on jotain aivan erilaista kuin se perinteinen tarina. En kovin tarkkaan muista miten alkuperäinen tarina eteni, joten Russel Brandin lastenkirja oli oikeastaan kokonaisuudessaan minulle jotain "aivan uutta". Kirja kertoo Hamelnin kaupungista jossa kaikki on hohtavan siistiä, hallittua ja täydellistä. Siellä järjestetään vuosittain Hamelnin hemaisevin kersa -kauneuskilpailu ja erään kerran juuri kauneuskilpailun aikaan kaupunkiin ryntää valtava määrä rottia. Silmätlaput silmillä juoksevia, anarkistisia rottia jotka pistävät heti ranttaliksi. Kaupunkilaiset ovat hädissään, kunnes apuun saapuu pillipiipari.

Hamelnin pillipiipari oli täydellinen aloitus lukumaratonille. Ensinnäkin, se oli tolkuttoman hauska. En lainkaan ihmettele miksi ystäväni nauroi useaan otteeseen ääneen kirjaa lukiessaan sillä niin nauroin minäkin. Russel Brandin ja minun huumorini toimivat todella hyvin yksiin, näköjään. Vaikka luulen että olisin nauttinut myös sadun klassikkoversiosta, niin olisinko pitänyt siitä yhtä paljon kuin tästä? Luulen että en.

Sitten on Chris Riddelin kuvitus. Riddel on minulle tuttu Ada Gootti -sarjasta, jossa minut on hurmannut tarinan lisäksi kirjojen ihastuttava, tummasävyinen ulkoasu. Hamelnin pillipiiparin kuvitusta ei ehkä voi kuvailla sanalla hurmaava, vaan enemmän se on säväyttävää ja räväkkää. Nauroin yksityiskohtaiselle kuvituksellekin, mutta se ei ehkä kaikkien mieleen ole. Luulen kuitenkin että nuoret lukijat, varsinkin pojat, saattavat pitää kovasti Riddelin kuvituksesta.

Sitten on Tuomas Nevanlinnan mahtava suomennos. Nevanlinnan käännöksiin olen ihastunut uusissa Roald Dahl suomennoksissa, jossa hänen hauska ja kaikinpuolin nautittava sanankäyttönsä on osa lukunautintoa. Niin kuin tässä Hamelnin pillipiiparissakin. Sanavalinnat, lennokas suomennos, kokonaisuus, Tuomas Nevanlinnalla on tässä suuri merkitys. On ihanaa että meillä on tällaisia kääntäjiä!

Luulen että Hamelnin pillipiipari on nuorten lukijoiden mieleen. Ja kehottaisin vanhempia vinkkaamaan tästä kirjasta myös nuorille pojille, jotka eivät muuten ole niin hirveän innostuneita kirjoista - Brandin tarina ja Riddelin kuvitus ovat hienosti räväköitä. Sellaisia että pojatkin kirjasta varmasti pitävät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!