maanantai 25. maaliskuuta 2013

Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike sekä antikvariaattikäynti.

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike
Tuomas Kyrö
130 s. 
2012











Halusin jotain piristävää ja rentouttavaa luettavaa, jonka saisin nopeasti bussimatkoilla luetuksi, niin mikä olisikaan sopinut paremmin aiheeseen kuin Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike, eli ihanaa Tuomas Kyröä jälleen kerran. Olen tästäkin kirjoittanut jo kerran, mutta koska samalla kerron sanasen antikvariaattikäynnistäni niin voin samalla kertoa pienesti kirjasta.

Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike kertoo samasta kärttyisästä eläkeläismiehestä kuin Mielensäpahoittajakin. Nyt vaan aihe on hieman erilainen. Mielensäpahoittajan luona käyvä kodinhoitaja vaihtuu, rumasta naisesta, Raisasta, kauniiksi naiseksi joka ei mielensäpahoittajan mielestä ole mukava. Niinpä tämä eläkeläisherra päättää lopettaa kodinhoitajan käynnit ja tarttua itse kauhan varteen. Nimensä mukaisesti tässä kirjassa käsitellään paljon ruokaa, ja nykyistä ruokakulttuuria. Myös sitä ruskeaa kastiketta.

Katsoin ruuan päälle aamutelevisiota. Miksi siellä on sohvat? Se on televisiostudio eikä mikään Isku taikka Asko taikka Nurmenperän Sohva ja kalustekauppa. Tänä aamuna paikalle oli tuotu kirjailijavieras. Siloposkinen kloppi röhnötti sohvalla ja luuli olevansa hauska. Se oli kirjoittanut vanhasta äkäisestä miehestä keksityn tarinan ja luuli selvästi tietävänsä sellaisesta jotain. Kyllä toivon että saa pian reuman moinen rahasta kuvittelija. Kyllä ei kukaan alle viisikymmentävuotias ole koskaan hauska. 

Tämä ei ole ihan yhtä vahva kuin Mielensäpahoittaja, juuri tuon aiheen takia. Mielelläänhän tätä lukee, ja päähenkilö on ihan yhtä ihana kuin Mielensäpahoittajassakin, mutta ehkä nuo ruoka-aiheet vievät osan terää pois. Lysti tätä on lukea, enkä halua lytätä tai haukkua tätä mitenkään, päinvastoin. Mutta jollain tavalla kuitenkin, ei saanut ihan yhtä paljon nauramaan kuin ensimmäinen. Ehkä niin käy aika usein jatko-osien kanssa. Mutta yhtä lämmöllä tämäkin oli tehty, kiitos Tuomas Kyrö!


****½

Kävin tosiaan tänään kaupungissa ja samalla pitkästä aikaa antikvariaatissa. Tuttu myyjäpoika oli yhä paikallaan, ja tervehti ystävällisesti, rauhallisesti hymyillen. Mukava myyjä siellä, tiskin takana rennosti aina lueskelee.

Tein ainakin omasta mielestäni aika hyviä löytöjä, paljon enemmänkin olisin saanut rahaa menemään jos sitä olisi vain ollut. Mutta tällaiset olivat löydöt tälläkertaa:

Sofi Oksanen: Puhdistus
Petja Lähde: Poika
Jonas Kostig: Totuus naisista

sekä lisäksi kaksi kautta Simpsoneita, 5 ja 9, joka on yksi lempisarjoistani.

2 kommenttia:

  1. Oho, Totuus naisista jo divarissa! Onnea löytösi johdosta, tuo on loistava teos!

    Ai että ihana kohta, jonka olit napannut tästä kirjasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mä olen lukenut blogeista siitä ja meinasin huutaa ääneen kun löysin sen. Ja hinta oli 8 euroa, ei ollenkaan paha mun mielestä tämän vuoden kirjasta. :)

      Tuo oli mainio kohta, jotenkin pystyn kuvittelemaan Tuomas Kyrön myhäilemässä kirjoittaessaan tuota. :)

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!