Kikatuksen täytteiset kirjamessut.

Mitä, oliko jotkut messut, kirjamessut? Olinko minäkin siellä? No olin!

Kirjablogit ovat viime päivinä olleet täynnä Helsingin kirjamessuja, ja täytänpä nyt vielä vähän jälkijunassa omaakin blogiani hieman jälki tunnelmilla. Lupaan heti hieman erilaisen postauksen, sillä minun messuni eivät menneet ihan niin kuin olin etukäteis postauksessani ajatellut.

No, perjantaina keskipäivän aikaan astahdin junaan Joensuun asemalta, suunta kohti Helsinkiä. Junamatka meni rattoisasti Sankta Psykon kasvattien kanssa, josta jossain vaiheessa kirjoitan enemmän, mutta sanottakoon tässä vaiheessa että kirja oli aivan loistava. Jännittävä, hyytävä, ihana. Minun tämän vuoden jännärini!

En ollut perjantai-iltana monien muiden bloggarikollegoideni lailla Satkarissa illastamassa, vaan vietin sukulaisteni kanssa aikaa. Oli rattoisaa, ja kirjalliset keskustelut saivat jo silloinkin vallan. Puheissa oli paljon esimerkiksi Murakamin 1Q84, ainoastaan kehuvia mielipiteitä sain siitä kuulla. Tietysti, eihän sitä kukaan voi inhota, khih.

Lauantaina koitti vihdoin se päivä jolloin otin suunnan kohti messuja, heti aamusta. Kävin akreditoitumassa, ja ehdin säikähtää kun minun nimelläni ei korttia heti löytynyt. Se olikin blogini nimellä! Sain korttini ja kiinnitin sen rintapieleen, muiden bloggarien bongattavaksi. Ensin hieman kiertelin, ja tein muutaman kirjahankinnan. Esimerkisi Jari Tervon Laylan sekä Katja Ketun Kätilön pokkareina, kumpaakaan kirjaa en ole vielä lukenut ja ne kiinnostavat.

Yhdentoista jälkeen suuntasin Aino saliin kuuntelemaan keskustelua jaetusta lukemisesta. Paikalla oli Suvi Ahola, ihana Katja Jalkanen Lumiomena blogista, sekä aiemmasta infosta poiketen Kirjasfäärin hurmaava Taika. Viereeni istahti Kulttuuri kukoistaa blogin Arja, ja saapuipa lähettyville muutama muukin bloggaaja.

Keskustelu meni kirjablogien ja lukupiirien parissa, tietysti, ja varsinkin tietysti Taikan mielipiteet ja puheet kirjablogeista kiinnostivat. Myös lukupiiri keskustelu oli hauskaa kuultavaa, olenhan itsekin kahdessa lukupiirissä. Mutta tiesittekös että keskimääräinen kirjabloggaaja on vuonna -77 syntynyt nainen? Eli minä olen tuota lähes kymmenen vuotta nuorempi.

Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen otin yhteyden Rakkaudesta kirjoihin blogin Annikaan, ja ihana päiväni Annikan kanssa saattoi alkaa. Menimme ensin istumaan bloggaajien kanssa Blogger loungeen Sports baariin, ja meitä olikin siellä aikamoinen joukko. Oli ihana tavata ja halata kaikkia, viimeinkin monille bloggaajista tuli kunnon kasvot!

Parhaiten messupäivästäni jäi mieleen ihanat keskustelut Annikan kanssa. Me paransimme maailmaa oikein urakalla, välillä kiertelimme messualueella, sitten puhuimme kirjoista, kirjoista ja kirjoista, ja hieman muustakin elämästä. Ja että me nauroimme! Niin paljon! Puheissamme olivat myös ne bloggaajat jotka eivät olleet paikalla. Erityisen maininnan saivat Kirjavalaan Elegia sekä Anna minun lukea enemmän blogin Annami jotka olivat onneksi puheissamme läsnä moneen kertaan!

 Mutta eikö päivään sitten muuta mahtunut? No toki!

Kyllä päivässäni oli yksi kohokohta: Atena oli järjestänyt meille bloggaajille tapaamisen upean kirjailijan Pasi Ilmari Jääskeläisen kanssa. Saavuimme siis nauraen Annikan kanssa tilaan kolmelta, ja heti kun olimme päässeet sisälle, rysähti. Eeppinen näky (ja haju) viinitarjoilupöytä kaatui. Ilman kenenkään myötävaikutusta, ihan itsekseen. Huh!

Pasi Ilmari Jääskeläinen puhui tietysti uudesta kirjastaan Sielut kulkevat sateessa, jonka olen lukenut ja johon olen ihastunut. En valitettavasti tajunnut ottaa kirjaa mukaan messuille, joten otinpa sitten nimikirjoituksen käteeni. Pitihän kirjailijan puumerkki johonkin saada! Kirjailija puhui myös paljon siitä kuinka tärkeänä hän pitää bloggaajia, ja kuinka esimerkiksi hänen esikoiskirjansa Lumikko ja yhdeksän muuta lähti myymään sitten kun oli saanut blogi julkisuutta.

Minunkin täytyy sanoa että bloggaajilta minä Jääskeläisen keksin. Olin toki kuullut kirjailijasta aiemminkin, mutta luin Lumikon juuri bloggaajien innostamana. Ja Lumikon innostamana Harjukaupungin salakäytävät... ja tässä sitä ollaan. Novellikokoelmakin täytyy lukea, vaikken yleensä lue novelleja.

Annikan lähdettyä junalle minä etsin seuralaiseni, äitini, käsiini ja pian poistuimmekin messuille. Illalliseksi nautittu pizza loistavasta ravintola Weeruskasta sai olon raukeaksi ja uni tuli todella aikaisin.

Eilen, sunnuntaina, olimme vielä aamupäivän messuilla, ja sen ajan käytin lähinnä siihen että imin messutunnelmaa itseeni ja tein kirjahankintoja. Ehkä kirjoitan hankinnoistani oman postauksen, sillä kehtuuttaa enkä kehtaa alkaa tarkistaa kirjailijoiden nimiä tai alkaa kuvaamaan. Hei, näin aamusta! Ei viitsi!

Juna kutsui yhdeltä, ja suunta kohti Joensuuta. Äitini oli viettänyt aamupäivän Kari Hotakaisen lukupiirissä, jossa käsiteltiin Luonnon lakia. Kerronko sieltä juoruja? No, yhden ainakin.

Luonnon laissahan on kohta jossa päähenkilö Rautala näkee näkyjä tunnetuista henkilöistä. Yleisöstä tuli kysymys, että kun Tuomas Kyrökin käyttää julkisuuden henkilöitä kirjassaan, niin onko tässä jokin yhteys. Mitä Hotakainen vastasi? "No Kyröllähän on ihan eri lääkitys." Nauroin tuolle niin paljon!

Kiitos. Kiitos kaikille bloggaajille joita tapasin. Kiitos ihanalle ystävälleni Annikalle joka viihdytti minua. Kiitos äidilleni joka oli seuranani. KIITOS!