Helen Fielding
Suometanut Annika Eräpuro
441 s.
2013
Otava
Näin siinä kävi. Olin äitini kanssa Kuopiossa shoppailureissulla, ja tietenkin eksyin kirjakauppaan. Kirjakaupassa oli hirmuisen mukava myyjä joka pyynnöstäni esitteli minulle toimintadekkareita, joista sain lukuisia hyviä vinkkejä. Kääntelin kädessäni myös Haruki Murakamin 1Q84:än kolmatta osaa, jota odotan kirjastosta malttamattomana. Sen olisinkin viimeisillä rahoillani ostanut - mutta kun huomasin esillä olevan Bridget Jonesin kolmannen osan, en voinut olla ostamatta sitä. Siinä on yksinkertaisesti kirja jota olen niin paljon odottanut!
Perjantaina 19. huhtikuuta 2013
61 kg, 3482 kaloria (paha), mahdollisesti Roxterista löytyvien täiden tarkistuskerrat 3, Roxterista löytyneiden täiden lukumäärä 0, Roxterin ruuasta löytyneiden hyönteisten lukumäärä 27, vitsausten talosta löytyneiden hyönteisten lukumäärä 87 (paha), tekstareita Roxterille 2, tekstareita Roxterilta 0, joukkosähköposteja luokan vanhemmilta 36, sähköpostien lukemiseen käytettyjä minuutteja 62, Roxterista haaveiluun käytettyjä minuutteja 360, kässärikokoukseen valmistautumisen pohtimiseen käytettyjä minuutteja 20, kässärikokoukseen valmistautumiseen käytettyjä minuutteja 0
Tässä kolmannessa osassa Bridget on jo viisikymmentäyksi vuotias. Ja kyllä, juorut pitävät paikkaansa. Mark Darcy on kuollut. Bridgetillä on kaksi lasta ja hän on monen vuoden jälkeen valmis palaamaan deittailumarkkinoille. Kaikki on kuitenkin erilaista kuin ennen - on tekstarit, nettideittailu ja twitter, johon Bridget haksahtaa pahemman kerran. Twitterin kautta hän löytää Roxterin, kolmekymppisen miehen jonka kanssa Bridgetillä syttyy romanssi. Mutta kestääkö romanssi ikäerosta huolimatta?
Joskus kun katson kauniita malleja mainosjulisteissa ja oikeita ihmisiä niiden alapuolella, tuntuu vähän siltä kuin asuisimme planeetalla, jonka kaikki asukkaat ovat lyhyitä, vihreitä ja lihavia. Vain muutamat harvat ovat pitkiä, laihoja ja keltaisia. Ja kaikissa mainoksissa on niitä pitkiä keltaisia, joita on vielä photoshopattu, jotta ne näyttäisivät vielä pitemmiltä ja keltaisemmilta. Ja kaikki pienet vihreät olennot ovat murheissaan koko elämänsä ajan, koska ne eivät ole pitkiä, laihoja ja keltaisia.
Tätä kirjaa lukiessa olisi kuin olisi kotiin tullut pitkän matkan jälkeen. Bridget on yhä entisensä, ihan yhtä huumorintajuinen ja hassu. Mukana on tietenkin myös surullinen, paljon vakavampi piirre Markin kuoleman johdosta, joka antaa kirjaan paljon syvyyttä. Se on tervetullutta, ja vaikka mielessäni protestoin Markin kuoleman johdosta suurestikin, niin tätä kirjaa ei olisi syntynyt (ainakaan läheskään yhtä hyvällä tavalla) ilman tätä juonenkäännettä.
AARGH! No niin, tässä on nykymaailman ongelma. Jso eläisimme yhä kirjeiden kirjoittamisen aikaa, en ikinä olisi edes alkanut etsiä kynää, paperia, kirjekuorta, postimerkkiä ja Nahkatakkimiehen kotiosoitetta ja lähtenyt puoli kahdeltatoista yöllä etsimään postilaatikkoa kahden lapsen nukkuessa. Tekstari lähtee matkaan sormenpään hipaisusta niin kuin atomipommi tai Exodect-ohjus.
Mad about the Boy on myös nykyaikainen. Bridget jää koukkuun twiittaamiseen, ja keräilee seuraajia twitterissä. Vaikken itse ole lainkaan aktiivinen twitterissä vaikka sinne olenkin joskus rekisteröitynyt, niin silti Bridget saa sympatiani tässäkin asiassa. Tietenkin minuun olisi vielä enemmän kolahtanut jos kyseessä olisi ollut facebook.
Mikä minussa kirjassa oli parasta? Se etten tiennyt kuinka lopussa tulisi käymään. Olin kuullut villejä huhuja siitä, kenen kanssa Bridget päätyy yhteen, mutta kerrankin huhut eivät pitäneet paikkaansa. Ihanaa. Yleensä chick lit kirjoja lukiessani tiedän jo aikaisessa vaiheessa kuinka lopussa tulee käymään, mutta näin ei käynyt tällä kertaa. Loppu tuli ylllätyksenä, ja se jos mikä on positiivista.
Nyt odottelen siis kirjasta elokuvaa. Innolla.
Minun pitäisi vielä lukaista Bridgetin päiväkirjojen toinen osa ennen kuin tutustun (ehkä) tähän uusimpaan. Ensimmäinen osa ehkä hieman kärsi siitä, että olin nähnyt elokuvan muutamaan kertaan ja tiesin siksi aika hyvin kirjan juonen, mutta ihan viihdyttävä lukukokemus sekin oli ja aion kyllä jossakin vaiheessa tutustua Bridgetin myöhempiinkin vaiheisiin. Tosin toista kirjaa lukiessa on taas sama ongelma kuin ensimmäisen kanssa, sillä olen nähnyt siitä tehdyn elokuvan.
VastaaPoistaToinen on mielestäni huonompi kuin ensimmäinen ja tämä kolmas. Jotenkin en ole siihen syttynyt. Tuo ensimmäinen elokuva kuuluu muuten kaikkien aikojen suosikkileffoihini! <3
PoistaEhkä Darcy oli pakko "tappaa", koska on varmasti totta että muuten kirjasta olisi tullut entisen toistoa. En varmaan tule lukemaan tätä, koska haluan pitää mielessäni vain sen ihkaensimmäisen ja ihanan Bridget-kirjan (ja elokuvan), toisesta en enää niin välittänyt.
VastaaPoistaKerropa joskus yksityisemmin, että mihin Mark kuoli. Se askarruttaa.
Olet aivan oikeassa Katja, ei kirjasta olisi tullut niin herkullinen jos Mark ja Bridget olisivat vain elelleet elämänsä loppuun asti onnellisina. Mutta hirvittävää se on silti, minä pidin Markista kovasti.
PoistaTäytyy kertoa, laittelen sinulle yksityisemmin viestiä. Täällä en lukuelämystä tietenkään keneltäkään pilaa. :)
Brigettiin olen tutustunut vaan leffojen kautta. Eka oli oikein hyvä, toinen aika keskinkertainen. Mutta höh, jos Darcy kuolee niin kolmatta en aio edes katsoa. :)
VastaaPoistaNiin kuin Annamille kirjoitin, niin olen samaa mieltä. Ensimmäinen elokuva oli todella hyvä. Toinen poikkesi paljon enemmän kirjasta, enkä siitä niinkään välittänyt. Mutta mielenkiinnolla odotan kyllä kolmattakin. :)
PoistaBridget on legendaarinen! Ehdottomia hömppäsuosikkejani! Vaikka olen näin iän möytä hiukan kyllästynyt höttökirjoihin, on vielä olemassa sellaisia kirjoja, joita ei vaan voi sivuuttaa, ja uusi Bridget on yksi niistä. Ja Bridgetissähän oli aina tietynlaista särmää... Yritän saada tämän käsiini mahdollisimman pian. =D
VastaaPoistaOdotan mielipidettäsi tästä, Irene! Bridgetissä tosiaan on särmää, toisin kuin joissain chick lit typyissä jotka ovat toisinaan hyvinkin höttöisiä. Minä en vanhemmallakaan iällä ole kyllästynyt hömppään, mutta sekin pitää vetää pieninä annoksina ettei tule övereitä. :D
Poista