Tuija Lehtinen
203 s.
1994
Otava
Tiedättekö mitä? Kirjamessujen jälkifiiliksissä se iski lukutoukalle lukujumin päälle! Se oli havaittavissa jo eilen paluumatkalla junassa, jolloin yritin tutustua Staaloon, ja hyppäsin sitten 1Q84:n maailmaan. Ja silloin asiat ovat huonosti jos edes Murakami ei saa otteeseensa. Mutta Tuija Lehtinen pelastaa minut aina lukujumista, joten kun tänään olin vielä turhaan yrittänyt pakertaa 1Q84:n kolmannen osan parissa, jätin sen sellaiseen hetkeen jolloin täysillä pystyn nauttimaan tuosta kirjasta, ja otin käteeni tämän Mirkka-sarjan seitsemännen kirjan.
Mirkka, Masa ja Miss USA kertoo siitä, kuinka Ahosen perhe saa vaihto-oppilaan, Melissan. Masa on alussa, ennen Melissan tuloa, innoissaan vaihto-oppilaasta, mutta kun hänelle selviää millainen tyttö Amerikan maalta onkaan perheeseen tulossa, into laantuu. Nimittäin kyseessä on todellakin Tyttö, isolla T:llä. Meikeistä, pojista ja vaatteista innostunut tyttö. Hieman poikamainen Masa ei järin tietenkään tästä innostu. Miten tytöt tulevatkaan toimeen keskenään?
Siinä missä vähän kaikki muu lukemani on parin viime päivän aikana tökkinyt, liekö tämä johtunut runsaasta kirjallisesta ilmapiiristä, niin Tuija Lehtinen pelasti minut. Voi kun olisin halunnut kiittää häntä kaikesta mitä hän on kirjoittanut, kun hän sattui kävelemään vastaani messuilla, mutta ujostutti enkä mennyt. Tuija Lehtinen on ollut nuoruuteni tähtikirjailija, ja innostaa hän näin vanhempanakin, niin kuin olette ehkä huomanneetkin.
Tämä kirja on minulle yksi läheisimmistä Mirkka-sarjan kirjoista, sillä tässä kirjassa Masa kokee eräänlaisen muodon muutoksen. Sillä niin kuin Masan sisko Memma sanoo yhdessä vaiheessa kirjaa "Jokainen tyttö pukeutuu jossain vaiheessa mustaan" - niin pukeutuu tässä kirjassa Masakin. Kirppisvaatteisiin, oikein rokki/gootti vaatteisiin, näin ymmärsin. Kokeellinen vaihe siis, joka kuvataan niin, että hän tahtoo olla vastakohta tyttömäiselle ja söpölle Melissalle. Paheellista, ah, niin paheellista. Tuija Lehtisen totuttuun tyyliin Masa ei kuitenkaan sen paheellisemmille poluille eksy.
Kuitenkin. Kirja oli ihana. En osaa olla lukematta, en yksinkertaisesti osaa, ja tämä kirja pelasti minut sellaiselta hetkeltä jolloin en vain kyennyt lukemaan mitään muuta.
★★★★½
Sitten niihin kirjamessu ostoksiin. Lupasin niistä kirjoittaa vielä erikseen, ja nyt illan tullen olen piristynyt ja jaksoin kantaa kuvattavaksi kirjat jotka raahasin aina Helsingistä tänne kotikolooni saakka. Mitä siis löysin?
Yksi oli varmaa mitä ostan: Haruki Murakamin 1Q84:n kolmas osa. Nimittäin, jos saisin ottaa yhden teoksen mukaan autiolle saarelle, olisi se juuri 1Q84. Lasken tässä nämä kolme osaa yhdeksi teokseksi, vaikka ne kaksi eri kirjaa suomeksi ovatkin. Aion lukea tuon kolmannen osan tunteella jossain sopivassa vaiheessa, kun lukufiilis on oikea.
Myös ennakkoon hieman mietin, että ostaisin Karl Ove Knausgårdin Taisteluni trilogian ensimmäisen osan. Paljon olen siitä kuullut, mutta yhtään en ole lukenut. Ja tuntuu melkein että kirjallisessa sivistyksessäni on aukko! Siispä aion paikata sitä, nyt omistan tuon kirjan.
En muista miltä messupisteeltä löysin yhden kolmen pokkarin tarjouksen johon tartuin, ja löysin mukaani Jari Tervon Laylan, Katja Ketun Kätilön, ja Vikas Swarupin Slummien miljonäärin. Kaikki ovat kirjoja joihin minun on pitänyt tarttua jo pitkään, ja nyt se on helpompaa kun kaikki ovat omassa hyllyssäni.
Sammakon pisteeltä bongasin viidellä eurolla Marina Lewyckan Muu maa mansikka?-kirjan. Olen lukenut kirjailijalta yhden kirjan, jonka nimeä en nyt muista, mutta pidin siitä suuresti. Joten, miksipä ei.
Tuomas Nyholmin Sinun edestäsi vuodatettu-kirjasta en ollut kuullutkaan. Se tarttui Teoksen pisteeltä mukaani, missä se oli löytöpisteellä, kolmella eurolla. Kyseessä siis on jännäri, ja ainakin takakantensa perusteella kirja vaikuttaa kiinnostavalta.
Kannessa lukee Schildts & Söderström, mutta Ateenan pisteeltä minä tämän löysin. Nimittäin Cilla & Rold Börjnlindin Nousuveden. Tämäkin on minulle suhteellisen uusi tuttavuus, mutta olin kyllä kuullut kirjasta facebookin Dekkarihullut ryhmässä. Takakannen perusteella valittu, ja olin valmis maksamaan tästä täyden hinnan.
Likellä oli kirjapinot joissa oli kyltti "Lue jos uskallat." No tämähän sytytti! Katselin pinoja aikani, ja poimin käteeni Stefan Spjutin Staalon. Fantastista kauhua, käsittäisin. Tästäkin olin valmis maksamaan täyden hinnan.
Ei tarvinnut siis kirjamessuilta lähteä tyhjin käsin! Vielä lopuksi eeppinen kuva siitä, miten käy kun viinitarjoilupöytä rysähtää...
Toivottavasti lukujumisi poistui täysin Tuija Lehtisen myötä. Odotan niin innoissani tuon 1Q84:n kolmannen osan lukemista. Kunpa sitä hankittaisiin pian kirjastoon ja saisin kirjan lainaan. Minulla ei viime aikoina ole ollut varsinaista lukujumia, mutta aikaa on ollut liian vähän lukemiseen. Olenhan minä lukenut, mutta en oikein ehdi tempautua minkään kirjan vietäväksi, koska luen usein niin pienissä pätkissä.
VastaaPoistaSiilin eleganssi on koskettava ja viehättävä kirja, vaikka se ei täysin vienytkään sydäntäni mennessään. Staalo kiinnostaisi, ja toivon, että ehdin sen jossakin vaiheessa lukea. Hienoja löytöjä olet tehnyt! :)
Nyt olen lukemassa Avioliittosimulaattoria ja ainakin alku on lähtenyt hyvin liikkeelle. En uskalla mistään raskaasta aloitella tätä lukujumitonta elämääni, joten kokeilen tällaisella. Minäkin olin kirjaston varausjonossa muistaakseni kolmantena, mutta en sitten tietenkään malttanut odottaa vaan oli pakko hankkia omaan hyllyyn. :) Kirjamessuilla olisi ollut vajaat viisikymppiä maksavia paketteja joissa olivat molemmat kirjat! En kuitenkaan ostanut, kahta ensimmäistä osaa toivon joululahjaksi.
PoistaLuulen että Staalo sopisi sinulle. Voisin ajatella, siis noin takakannen perusteella. :)
Krista, voit lähettää myös Tuijalle fani-postia ja hän kyllä vastaa takaisin! :) Kirjassani on muuten kirjailijasta tietoa (kävin häntä haastattelemassa) ja lukijoiden omakohtaisia ja koskettavia kertomuksia Tuijan kirjoista.
VastaaPoistaMirkka ja Masa-sarjassa poikatyttö Masallehan tulee myös se naisellinen vaihe esiin varmaan jo seuraavissa sarjan kirjoissa, jos ei vielä tässä Mirkka, Masa ja Miss USA-kirjassa.
Voi kiitos Sara vinkistä, lähetän ehdottomasti! Ja laitan kirjastosta varaukseen kirjasi, olenhan itsekin jonkinasteinen tyttökirja fani. Ihanaa että olet tehnyt kirjan. :)
PoistaEniten naisellinen vaihe tulee esiin varmaan kahdessa seuraavassa, mutta kyllä jo tuossa Mirkka ja Masan yksityinen juttu oli havaittavissa naisellisuutta, joka jatkui tähän kirjaan tottakai.
Voi Atenan porukkaa :) Tuosta viinipöytäkatastrofista tulee kirjamessulegenda!
VastaaPoistaSaran tavoin kannusta ottamaan yhteyttä Tuija Lehtiseen ainakin virtuaalisesti. Hän vaikuttaa sydämelliseltä ihmiseltä. Olen nimittäin saanut ainakin yhteen hänen kirjoistaan kirjoittamaani juttuun kommentin häneltä! Ehkä tähänkin vielä tupsahtaa...?
Hieno kirjasaalis sinulla! Knausgård on minullekin aivan tuntematon vielä. Tuohon Nousuveteen olen ajatellut myös tarttua, ja löysin suosituksen samasta paikasta kuin sinäkin :)
Niin tulee, ihan varmasti!
PoistaToivottavasti saisin yhteyden kirjailijaan, koska, niin kuin kirjoitinkin, hän on ollut nuoruudessani, ja nyt vanhempanakin, hyvin hyvin tärkeä kirjailija ja olen lukenut melkein kaiken mitä hän on kirjoittanut. Lehtinen on <3
Sinäkään et ole lukenut Knausgårdia, jee, on joku muukin! Ajattelinkin että sinäkin ehkä tulet lukemaan Nousuveden. ;)
Siilin eleganssinkin olen omistanut jo ainakin vuoden, mutta lukematta on sekin. Siitä kohistiin kovasti kolmisen vuotta sitten, kun olin uusi täällä blogimaailmassa.
PoistaKätilö ja Siilin eleganssi minullakin yhä lukematta, harmi kun missasin pokkaritarjouksen. Olisivat varmasti lähteneet minunkin mukaani. :)
VastaaPoista