perjantai 11. lokakuuta 2013

Marisha Pessl: Yönäytös

Yönäytös
Marisha Pessl
Suometanut Laura Beck
725 s. 
2013
Otava









Arvostelukappale


 Yönäytöstä on hehkutettu blogeissa siellä ja täällä. Sitä on kehuttu vuoden parhaimmaksi jännäriksi, ja yhdeksi vuoden parhaista kirjoista. Siksi minäkin pyysin kirjaa arvostelukappaleeksi. Ja kysyn jälleen kerran, kuinkas sitten kävikään, kun tuli sopiva tilaisuus ja tartuin kirjaan?

Kertojana kirjassa toimii toimittaja Scott McGrath, jonka ura on katkennut. Hänen uransa on katkennut hänen tutkiessaan elokuvaohjaaja Stanislav Cordovaa, jonka ympärille kirja rakentuu ainakin jollain lailla. Hänen tyttärensä Asley Cordova menehtyy 24-vuotiaana mysteerinomaisesti, ja Scott McGrath alkaa tutkia tapausta... eikä voi arvata mihin päätyykään.

Minä olen nyt vastarannankiiski. Sillä vaikka myönnän että tämä on hyvä kirja, hyvin käännetty ja tarina on hyvin rakennettu, niin minä en silti syttynyt kirjalle oikein ollenkaan. Alussa tunsin sydämeni läpättävän joissain kohdissa astetta kovemmin jännityksestä, mutta sekin katosi puolenvälin paikkeilla kokonaan. Lopussa taas sydämen läp'ätys palasi, mutta se ei silti pelastanut kirjaa.

Annami on sitä mieltä ettei kirja tuntunut seitsemänsataa sivuiselta. Minusta tuntui, ja enemmänkin. Luin sen toki aika nopeasti, mutta silti. Kertaakaan minusta ei tuntunut että kirja olisi saanut jatkua pidempäänkin, tai että voi ei, kohta tämä loppuu. Ei. Minä odotin milloin tämä loppuu. Luin kirjan loppuun asti koska tästä on puhuttu blogeissa niin paljon, en siksi että olisin pitänyt siitä niin paljon että olisin halunnut lukea kirjaa seitsemänsadan sivun verran.

Kirja saa pisteitä visuaalisuudestaan. Se on rakennettu elokuva aiheen ympärille, ja taitavasti onkin. Lisämateriaali on mielenkiintoista, ja välissä olevat sivut ovat mielenkiintoista katseltavaa ja luettavaa.

Mutta tarinahan on siis hyvin rakennettu. Mutta minua ei pelottanut, valmistauduin pelkäämään sydämeni kaupalla! Ja ehkä psykologinen jännityskirjallisuus ei ole kuitenkaan minun lajiani, kaipaan enemmänkin toimintaa ja raakoja tilanteita, kuten vaikkapa loistavassa Marko Kilven Kuolemattomassa.

Kaipaankin nyt suosituksia dekkareista joissa "mättöä" riittää. Sellaista tekisi nyt mieli.

+ + + ½

7 kommenttia:

  1. Psykologiset trillerit taitavat jännityskirjallisuuden saralla olla ehkä eniten se minun juttuni. Minä pelkäsin Yönäytöstä lukiessani välillä ihan tosissani, esim. silloin, kun Scott McGrath oli The Peakin alueella. Ikävää, että tämä ei saanut sinua kovin ihastuneeksi. :( Tuskinpa mistään kirjasta kaikki pitävät. Minulle tämä on ollut kirjasyksyni vaikuttavimpia, jollei vaikuttavin, mutta ehkä psykologinen trilleri ei sitten genrenä ole juuri sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sinulle tämä todella kolahti. Se on niin iso rikkaus, että erilaiset kirjat saavat ihmiset syttymään eri tavalla. Kirjoitin ehkä liiankin teilaavan arvion, koska loppujen lopuksi tämä ei ollut lainkaan huono kirja, keskinkertainen vain, mutta syynä arvioni negatiivisuuteen oli se, että olin odottanut niin kamalasti tältä kirjalta, esimerkiksi juuri sinun mielipiteesi takia.

      Ehkä psykologiset trillerit eivät todella ole minun juttuni, enhän erityisemmin Sokeasta pisteestäkään innostunut.

      Poista
  2. Voi että ja minusta tämä oli niin parhautta! Kertakaikkisen upea! Minä taas tykkään tällaisista jännäreistä, joissa kulkee eräänlainen mindgame mukana koko ajan; psykologiset trillerit iskevät minulle paljon paremmin kuin tavalliset toimintameiningit, niitä en taas jaksa lukea oikeastaan ollenkaan. =D Eihän tämä nyt pelottava ollut. Toisaalta, minä joka lepäilen Stephen Kingin maailmassa kuin vaahtokylvyssä, niin ei tällaisten pitäisikään minua säikytellä. Kun ei siinä tahdo onnistua itse Kuningaskaan. =D

    Toivottavasti seuraava kirja iskee paremmin sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle taas perinteiset toimintameiningit iskevät kuin tauti, täytyy olla mättöä. :D Voi Irene miten kirjoitit ihanasti tuosta Kingistä. Minä olen Kingiä lukenut vain joskus kauan aikaa sitten, luulen että täytyisi yrittää uudelleen jos vaikka itse Kuningas saisi minut pelkäämään. :)

      Nyt on meneillään Bridget Jones: Mad about the boy josta nautin täysillä. :)

      Poista
  3. Olipa mielenkiintoista lukea kirjasta tämmöinen ei-niin-hehkuttava arvio, sillä pelkkiä kehuja luettuani minulle on käynyt vähän niin, että odotukset kirjan suhteen ovat ihan taivaissa. Arviosi laski niitä nyt vähän maltillisemmalle tasolle, joten kiitos! :)

    Hei, minä haluan suositella sinulle (omasta mielestäni) ihan törkeän hyvää ja pelottavaa jännäriä: luepas Jilliane Hoffmanin Cupido. Luin kirjan muutama vuosi sitten New Yorkissa, ja se oli niin jännä että teki mieli nukkua valot päällä ja silmät auki (etenkin kun kirja sijoittuu osin juuri Nykiin). :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Sara. Kyllä kirjassa tosiaan tarina toimi, ja käännöskin oli onnistunut joten puitteet olivat hienot. Jostain syystä minä en vain innostunut tähän kirjaan.

      Cupido... olen joskus kuullut siitä, mutta en ole lukenut. Kiitos vinkistä, laitan heti varaukseen kirjastosta. :)

      Poista
  4. Suunnittelin joskus tämän kirjan lukemista. En tosin kovin innokkaasti. Mutta nyt luulen etten koskaan tule lukemaan tätä kirjaa. Ei tämä ei vain ole oikea kirja minulle.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!