Sarah Waters
Suomentanut Helene Bützow
598 s.
2015
Tammi
Arvostelukappale
Parempaa väkeä. Ensimmäinen Sarah Watersini. Ensimmäinen, vaikka hänestä on puhuttu blogeissa vaikka kuinka paljon - vaikka hän sai Blogistanian Globalia palkinnon muutama vuosi takaperin. Nyt olen iloinen siitä, että hyllystäni löytyy kaksi Watersin kirjaa, jotka varmasti pian luen.
Parempaa väkeä tuo lukijan eteen 1920-luvun Lontoon. Siellä, Champion Hillin hienostoalueella asuvat Frances Wray ja hänen äitinsä - perheen miehet ovat kuolleet jokin aika sitten. Francesin ja hänen äitinsä toimeentulo on niukkaa, ja niinpä heidän on häpeäkseen otettava taloonsa vuokralaiset. Barberin pariskunta muuttaa taloon, ja se muuttaa myös vanhapiika Francesin elämän. Ihan kokonaan.
Parempaa väkeä on mahtavan lukuromaanin ohella myös paljon muuta: se on ensinnäkin rakkaustarina. Tarinan edetessä Frances ja Lilian Barber rakastuvat, ja kuvioihin tulee kielletty, mahdoton rakkaus. Naiset joutuvat salaamaan tunteensa ja suhteensa, sillä 1920-luvulla ei kahden naisen välistä rakkautta hyvällä katsottu.
Kirja on mys dekkari. Tai vaikkei teosta varsinaisesti dekkariksi voi kutsua, ihan jo siitä syystä että se on paljon muutakin, niin siinä on perusdekkarin piirre: murha. Murhasta en paljasta yhtään enempää, paitsi sen, että se teki minulle kirjasta juuri niin hienon kuin se oli.
Täytyy sanoa, että jos Francesin elämän muuttivat Barberin pariskunta, niin voin sanoa että kyllä minun maailmaani vaikutti syvästi Sarah Waters. Että tällainen kirjailija on päässyt lipumaan ohitseni, jo monen suomennetun romaanin ajan! Ja että minulla on kolme, kolme tällaista paksua kirjaa edessäni, jotka kuulemani mukaan ovat toinen toistaan parempia. Ah, voih, mitä onnea!
Pidän tavattomasti viime vuosisadan alkua käsittelevistä teoksista. Olen oikeastaan tuolle ajanjaksolle syttynyt vasta viime aikoina, mutta etenkin jos mainitaan kirjan kertovan 1900-luvun alkupuolen Englannista, olen jo silloin syttynyt teokselle. Ei siis liene ihme, että Parempaa väkeä kiinnosti minua kovasti.
Watersin ajankuvaus onkin aivan mahtavaa. Ahmin kirjaa, enkä meinannut malttaa mennä nukkumaankaan kun kirja oli kesken, vaan olisin halunnut vain elää vuossa ajassa, Lontoossa, noiden ihmisten kanssa.
Vaikka tässä teoksessa sivuja riittääkin, niin 600 sivua meni yhdessä hujauksessa. Tahdoin vain lukea ja lukea, enkä sulkea kansia ollenkaan. Suhtaudun toisinaan varauksella paksuihin kirjoihin, peläten että entäs jos se ei olekaan hyvä, sitten joutuu kärvistelemään pitkään huonon tarinan kanssa. No, turhaan pelkäsin Watersin kanssa. Mitä mahtavaa kerrontaa, mikä mahtava kirjailija, vau!
Hauskaa, että pidit tästä. Itselleni tämä oli melkoinen pettymys, enkä ole vielä saanut edes kirjoitettua tästä... mutta kirjailijalta aiemmin lukemani Vieras kartanossa oli huippu! :)
VastaaPoistaMinulla odottaa hyllyssä Vieras kartanossa ja Yövartio, ja kummastakin olen kuullut huikeita kommentteja. Ihanaa! <3
PoistaTämä on tosiaan hyvä romaani. Minulle ei Watersin paras, mutta hieno. Pidin samoin paljon ajankuvasta ja brittiläisyyshän on minulle aina <3
VastaaPoistaKatja, minulle varmaan sitä mahtavuuden tunnetta lisäsi se että tämä oli ensimmäinen Watersini. Mutta joo, 20-luku ja brittiläisyys. Oi. <3
PoistaKivan postauksen olet tehnyt tästä kirjasta Krista. Minäkin pidin tästä, erityisesti minua viehätti elävä ajankuvaus.
VastaaPoistaKiitos, Anneli. :) Ajankuvaus oli tosiaan Watersilla hallussa, tuntui kun olisi itse ollut paikalla ja ajassa!
PoistaTäysin samaa mieltä kaieksta ja kaiken huipuksi tämä oli minullkein ensimmäinen Watersini, tosin luin perään heti toisen, sillä innostuin niin. Vaikka lukisin kaikki jo ilmestyneet Watersit, tämä voisi olla paras, sllä pidin tästä niin paljon!
VastaaPoista<3
Leena, oi, sinullekin oli ensimmäinen! Minkä otit seuraavaksi? Minäkin tosiaan pidin tästä hurjasti, viiden tähden kirja todellakin. <3
PoistaLuin Yövartion ja sekin oli tosi hyvä, mutta ei minusta ihan yltänyt tämän tasolle.
PoistaMinäki haluuuun jo lukee tän :)!!
VastaaPoistableue, toivottavasti pian. <3
PoistaEhkäpä pitäisi antaa vihdoin Watersille uusi mahdollisuus. Luin pari vuotta takaperin Yövartion ja se ei jotenkin oikein iskenyt, mutta tätä uusinta on minulle nyt suunniteltu ja tekstisi vakuuttaa että kannattaisi ehdottomasti kokeilla. Laitankin tämän varaukseen kunhan saan käsittelyssä olevan kirjapinon luettua.
VastaaPoistaLinnea, voi, sinä et Yövartiosta tykännyt. Mutta ehkä kannattaa antaa tälle mahdollisuus, sillä tämä oli kyllä hyvä. Löytyy tosiaan dekkaria, rakkaustarinaa ja lukuromaania. Paljon aineksia, mutta hyvin on saatu kaikki samojen kansien alle. Suosittelen tätä kyllä minäkin. <3
PoistaMinulla tämä tosiaan odottelee vielä lukemista. Olen lukenut aiemmin Yövartion ja Silmänkääntäjän ja pidin molemmista kovasti. Paljon kehuttu Vieras kartanossakin on yhä lukematta.
VastaaPoistaTämä täytyy minunkin lukea, kunhan kirjakasojeni keskeltä joudan :D Pidin Watersin Silmänkääntäjästä paljon kun taas Vieras kartanossa jäi minulle hieman vaisuksi. Yövartio on hyllyssä, muttei vielä luettuna.
VastaaPoistaTuossa suomennoksessa on muuten ihastuttava kansi!
Täytyy tunnustaa, että jätin kirjan kesken. Ei vaan maistunut, vaikka aistin lukiessani, että tämä on hienosti kirjoitettu.
VastaaPoistaYövartio ja Vieras kartanossa olivat hyviä. Sen verran hyviä, että en jättänyt kesken.
Terveisin Unna