keskiviikko 28. elokuuta 2013

Nuortenkirjaviikko: Jukka-Pekka Palviainen: Joku vieraileva tähti

Joku vieraileva tähti
Jukka-Pekka Palviainen
167 s. 
2011
WSOY










Poimin eilen kirjastosta mukaani Jukka-Pekka Palviaisen Joku vieraileva tähti-nuortenkirjan, ja muistin kyllä että olen sen joskus lukenut mutta lukiessa huomasin, etten oikein muistanut sen juonta enää. Luultavasti olen siis lukenut sen silloin pari vuotta sitten kun kirja on ilmestynyt.

Atte on päättämässä peruskouluaan, ja on päättänyt viettää kesänsä näyttelemällä Häräntappoaseen Alpo Korvaa. Hän on taiteellinen sielu, ja onnistuu sujahtamaan rooliinsa vaivatta, vaikka romanttiset vihjailut kuvankauniilta vastanäyttelijältä, Jenniltä, saavatkin Aten vaivautumaan koska tämä ei herätä Atessa romanttisia tunteita.

 Kaikki paikat, joihin voi lukita itsensä, ovat Annista turvallisia. Maailma ei pääse käsiksi. Ei ole muita uhkia kuin oma itse. Joinakin hetkinä se voi olla pahin uhka, mutta Anni ei ole tuntenut niin vähään aikaan.

Anni on hieman hiljainen, vetäytyvä ja erilainen. Ainakin ulkonäöltään, Anni nimittäin tekee vaatteensa itse ja pukeutuu tummaan. Hän kuitenkin kiinnostuu teatterin harjoituksista, ja pääseekin mukaan projektiin puvustajaksi. Näin Annin ja Aten polut kohtaavat.

En tosiaan muistanut juonesta muuta kuin sen, että kirjassa käsiteltiin näyttelemistä. En muistanut rakkautta, joka kirjassa pulpahteli ihanasti esille, enkä hahmoistakaan muistanut kovin paljon.

Annin hahmo oli kerrassaan sympaattinen, niin kuin myös Atenkin. Silti pääsin enemmän Annin maailmaan sisälle, tytön tapa paeta omaan maailmaansa ja omiin haaveisiinsa otti omakseen. Ärsyttäviä hahmoja? En tiedä, Jenni ärsytti minua aluksi mutta hänkin loppujen lopuksi oli hyvin haavoittuva, niin kuin molemmat päähenkilöistäkin.

Kirja on paitsi rakkaustarina, se silti kertoo siitä kuinka Atte ja Anni rakentavat tahoillaan omaa minä kuvaansa vahvemmiksi ja vankemmiksi. Heidän iässään sen ei tarvitse vahvimmillaan vielä ollakaan, mutta hienosti se kasvaa kirjan edetessä. Eihän omakaan minä kuvani ole mikään vahva, vaikka minulla on yli kymmenen vuotta enemmän ikää kuin kirjan henkilöillä.

Häräntappoaseen repliikit toivat hyvän lisän kirjaan.

★★★½

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!