Kalamiehet
Chigozie Obioma
Suomentanut Heli Naski
336 s.
2016
Atena
Arvostelukappale kustantajalta
Afrikkalaisten kirjailijoiden suomennoksissa on jotain mikä kiinnostaa minua. Viime aikoina on suomennettu todella hienojen afrikkalaisten kirjailijoiden kirjoja ja Chigozie Obioma kuuluu ehdottomasti tuohon joukkoon. Kirjan akakannessa mainitaan Obioman olevan modernin Afrikan kirjallisuuden uusi ääni, enkä väitä todellakaan vastaan - hänen äänensä on todella hieno.
Kalamiehet on kaikilla tavoin kiinnostava romaani. Se alkaa perheromaanina, tarinana nuorista pojista, mutta kun tarinaan syventyy ja asioita ajattelee useampaan kertaan, tulee esiin romaani nykypäivän Nigeriasta. Obioma ottaa hienosti kantaa eikä paasaa turhaan - hän kertoo tarinan, jonka sisällä piilee useampi merkitys.
Kalamiehet alkaa kun Benin isä joutuu lähtemään töihin toiselle puolen Nigeriaa ja Ben ja hänen veljensä pääsevät kalaretkille - salassa, sillä joella kalastaminen on ankarasti kiellettyä sillä joki on saastunut. Eräällä kalareissulla he törmäävät paikalliseen kylähulluun, joka ennustaa että eräs veljistä tulee surmaamaan toisen. Ennustuksesta alkaa traaginen tapahtumasarja joka kasvattaa kirjan hyväntuulisesta romaanista osin jopa järkyttäväksi ja myyttiseksi teokseksi.
Obioman kerronta on mahtavaa. Tavassa jolla hän kertoo tämän osin erikoisen tarinan on jotain maagista ja lumoavaa, etten voinut muuta kuin ihailla. Kalamiehet alkaa hyväntuulisena perheromaanina ja lopulta kasvaa sellaisiin mittoihin jota minä ainakin luin osin järkyttyen, osin ihaillen suunnattoman paljon. Ilman noita traagisia tapahtumia Kalamiehet ei olisi ollut näin suuri romaani, vaan se olisi ollut yksi muiden joukossa. Nyt kirjan dramaattiset tapahtumat nostivat sen yhdeksi parhaista tänä vuonna lukemistani käännöksistä.
Eikä Kalamiehet olisi ollut näin voimakas elämys ilman Heli Naskin taitavaa suomennosta. Eipä tietenkään, sillä vaikka kirjailija on kuinka hyvä tahansa on suomentajalla suunnattoman suuri voima. Tässä tapauksessa yhdistyvät taitava kirjailija sekä hyvä suomennos, eli kyseessä on unelmatilanne.
Kuten jo aiemmin mainitsin, on Kalamiehet paljon enemmän kuin pelkkä perheromaani, paljon enemmän kuin Benin ja hänen veljiensä tarina. Tarinan takana piilevät Obioman ajatukset nyky-Nigeriasta, monta suunnattoman suurta asiaa joihin pääsee sisään vasta kun tarinaa ajattelee kunnolla. Luultavasti tulen lukemaan Kalamiehet toisenkin kerran, lukien sen aivan toisella tavalla. Ajatellen syvemmin.
Suosittelen Kalamiehiä sinulle, joka olet pitänyt esimerkiksi Adichien suunnattoman hienoista romaaneista, sillä Obioman kerronnassa on paljon samaa. Jotain minun mieltäni liikauttavaa näissä nykypäivän afrikkalaisissa kertojissa on, enkä liene ainoa...
Jep jep jep. Hieno teos.
VastaaPoistaKrista, tuossa alussa puhut hienoista suomennetuista afrikkalaisista kirjoista. Uteliaisuuteni heräsi. Mihin kirjoihin tässä viittaat?
Esimerkiksi Kotiinpalaajat, Puolikas keltaista aurinkoa, Ghana ikuisesti ja Me tarvitaan uudet nimet. Kaikki hienoja teoksia.
PoistaVarasin tämän kirjastosta motolla 'Afrikka haltuun vaikka kirja kerallaan' :))) En nyt muista miten pitkä oli varauslista, mutta tulee kun tulee...
VastaaPoistaRiitta, tuo on hyvä motto! :) Mulle kävisi sama motto, sillä en ehkä ikinä tule Afrikkaan matkustamaan mutta on ihana päästä sinne kirjojen kautta ❤
PoistaKiva postaus. Ehdottomasti haluan lukea tuon kirjan. Ehkä aloitan jo tänään.
VastaaPoistaAi sinäkin luit tämän! samaa mieltä, hyvä kirja!
VastaaPoistaEilen näin tätä jossain kehuttavan ja nyt sinun arvion myötä kiinnostuin vielä enemmän. Nuo dramaattiset tapahtumat vaikuttaa lupaavalta.
VastaaPoista