Annamari Marttinen
261 s.
2016
Tammi
Arvostelukappale kustantajalta
Hyvää itsenäisyyspäivää, lukutoukat! Meillä Joensuussa taivas on sininen, ulkona on pakkasta ja todella kaunista. Mikä sää sopisikaan paremmin tähän päivään? Ja mikä sopisikaan paremmin tähän päivään kuin blogata hienosta kotimaisesta romaanista, jonka lukemisesta nautin todella? Annamari Marttisen Törmäys todella kosketti minua - ja aiheutti väristyksiä ihollani.
Törmäys alkaa kauhealla onnettomuudella jolla on vielä kauheammat seuraukset. Aamu kiirehtii autolla rakastettunsa luokse ja vilkuilee ajaessaan kännykkäänsä. Hän ei huomaa pyörällä risteystä lähestyviä Miroa ja Nadjaa - räiskis, monen maailma hajoaa. Onnettomuus on tragedia monelle. Miron loukkaantuessa pahoin on hänen vaikeaa enää löytää syytä elää. Nadjan läheisten on vaikea oppia elämään surun kanssa. Aamun on vaikea elää syyllisyyden kanssa. Mikään ei tule olemaan enää ennallaan.
Koskettava tuntuu liian pieneltä sanalta kuvaamaan Törmäystä. Se on riipivä, raapaiseva, syvältä kouraiseva romaani, jonka lumoihin on helppo vajota. Annamari Marttinen on löytänyt näiden kolmen ihmisen sisimmän, hän kuvaa heitä ja heidän elämäänsä onnettomuuden jälkeen tavalla joka tuntuu lähestulkoon pelottavan aidolta. Törmäys jätti minut miettimään millaista oma elämäni olisi vaikkapa Aamun asemassa - voisinko jatkaa elämääni valtavan syyllisyyden taakan kanssa.
Varoitan: Törmäyksen lukemisen jälkeen saattaa järkkyä omakin elämä. Se sai minulla aikaan ajatusten ryöpyn ja aiheutti lukujumin poikasen - mitä näin vaikuttavan romaanin jälkeen voi lukea?
Vaikka Törmäyksessä on monenlaista tuskaa ja kipua, on siellä jossain pinnan alla kuitenkin toivo. Annamari Marttinen on sijoittanut sen tavalla, että lukijan on löydettävä se rivien välistä ja tarinan taka, mutta minä olin aistivinani sen. Se helpotti. Myös Miron ja Aamun onnettomuuden jälkeisissä tilanteissa toivoa voi olla. Se on kaunista, se on kertojan lahja lukijalle.
Näin itsenäisyyspäivänä tuntuu erityisen hyvältä kirjoittaa hyvästä kotimaisesta romaanista. Kyllä, meillä Suomessa todella osataan kirjoittaa! Tarttukaa tekin kirjaan jossain vaiheessa tätä päivää <3
Kuulostaa kirjalta, jota tuskin voin ainakaan ihan heti lukea, vaikka aihe kiinnostaa. Oma tätini vammautui tällaisessa törmäyksessä ja kuoli lopulta sairaalaan maattuaan siellä ensin koomassa lähes vuoden ja sitten "elossa" toisen lähes vuoden.
VastaaPoistaAlun katkeruus ja raivo on minulta useimmiten poissa, mutta olisi silti kiva tietää, mitä yliajajalle kuuluu. Haluaisin nähdä hänet silmästä ja silmään ja kertoa tätini viimeisesitä vuosista.
Voi Elegia! Kuulostaa kauhealta :( Sinulle en todellakaan tätä kirjaa suosittele luettavaksi.
PoistaTämä oli koskettava ja vahva kirja, joka muutti henkilöiden elämää. Törmäys kuvaa hyvin myös henkilöiden elämää.
VastaaPoistaMarttisen kirjat ovat lemppareitani, todella voimakkaita lukuelämyksiä.
Mai, tämä oli todellakin vahva kirja ja Marttinen kyllä kuvaa hienosti päähenkilöitä. Minulla on vielä monta Marttista luettavana ❤
PoistaMinulle tämä oli ensimmäinen Marttiselta lukemani romaani, ja kyllä vakuutti. Aihe on raskas mutta silti tarinassa on kauniisti toivoa.
VastaaPoistaJonna, juuri tuo toivo teki kirjasta niin kauniin ❤
PoistaTärkeä aihe kirjalla, vetää oikein sanattomaksi. No, hyvää itsenäisyyspäivää kuitenkin :) <3
VastaaPoistaTiia