Kuudes askel
Karo Hämäläinen
268 s.
2004
Tammi
Lainattu kirjastosta
Taannoisella kirjastoreissullani kannoin kotiin suuret pinot valtavan kiinnostavia kirjoja. Voi sitä valinnan vaikeutta kun menee tuonne hyllylle jossa kirjaston kirjat ovat ja yrittää valita sieltä luettavaa! Yksi löydöistäni oli Karo Hämäläisen Kuudes askel, kirjailijan ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani. Hämäläinen teki minuun suuren vaikutuksen Paavo Nurmesta kertovalla romaanilla Yksin, joten onhan minun tutustuttava myös hänen varhaisempaan tuotantoonsa.
Kuudes askel kertoo neljästä eri puolilla Eurooppaa asuvasta miehestä. On Jyrki, matemaatikko, jonka suurena kiinnostuksen kohteena ovat eurokolikot. On Jorge, valokuvaaja Barcelonassa, joka luokittelee ihmiset heidän tapansa mukaan kuluttaa rahaa. Sitten on Jürgen, joka tahtoo ymmärtää uskonnollisen yhteisön vetovoimaa ja sitä, miksi se kiinnostaa ihmisiä. Ja sitten, on Jyri joka vei minun sydämeni. Jyri yrittää rimpuilla irti luokittelusta, hän tahtoo olla vain Jyri.
Jo Yksin -romaanissa minuun kiinnitti huomiota Karo Hämäläisen taitava ihmiskuvaus. Kuudes askel vain entisestään vakuutti minut siitä että Hämäläinen on todella hyvä kuvamaan ihmisiä, erilaisia persoonia ja heidän yhteyksiä toisiinsa. Kuudes askel nimenomaan kertoo siitä mikä yhdistää näitä neljää miestä toisiinsa - ja ylipäätään, mikä yhdistää meitä ihmisiä toisiimme. Hämäläinen on selvästi pohtinut tätä asiaa paljon ja niin olen minäkin. Mitkä ovat esimerkiksi minua ja läheisiä ystäviäni yhdistävät asiat? Mitkä tekevät sen että heidän kanssaan on niin helppoa olla? Ajatellessani asiaa huomaan että niitä on paljon.
Kuudennen askeleen neljää miestä yhdistää ainakin yksi asia: heillä kaikilla on suhde naiseen nimeltä Anna. Muitakin yhtymäkohtia näistä neljästä löytyy, mutta eikös se ole aina niin? Sinä voit olla hämmentävän monella tapaa samankaltainen vaikka toisella puolella maailmaa asuvan ihmisen kanssa - et vain tiedä sitä. Se olikin minulle yksi tärkeimmistä asioista Kuudennessa askeleessa, Karo Hämäläinen herätti minut ajattelemaan tuota asiaa, jota pohdin vielä pitkään kirjan kansien sulkemisen jälkeen.
Kuudes askel on terävä, ajatuksia herättävä ja hyvin kirjoitettu romaani. Se oli kirjoitettu ajatuksella, selvästi pohtien, joten se aiheutti ajatuksia myös lukijassa täällä Joensuussa. Sitä pidän aina suunnattoman hyvänä asiana. Kaikkein suurin voima tässä kirjassa on kuitenkin Hämäläisen ihmiskuvauksessa, jossa hän todellakin näyttää voimansa.
Oi kiitos, Krista! Blogimerkintäsi ilahduttaa paitsi siksi, että olet ilmiselvästi pitänyt kirjasta, myös siksi, että se muistuttaa, ettei kirjan elinkaari lopu vielä silloin, kun makulatuurkoneet jauhavat kustantamon loppuvaraston.
VastaaPoistaKaro, kiitos kommentistasi! ❤ Tuo on tärkeä asia, ja yritänkin jatkossa enemmän lukea myös hieman vanhempaa kirjallisuutta. Siellä on hirveästi lukemattomia aarteita!
Poista