Shari Lapena: Hyvä naapuri

Hyvä naapuri
Shari Lapena
Suomentanut Oona Nyström
316 s. 
2017
Otava







Ennakkokappale kustantajalta



Tänään ilmestyvä Hyvä naapuri on jo kurkkaus ensi kevääseen. Sain Otavalta kirjasta ennakkokappaleen ja jouduin (tai pääsin!) hiljattain kirjan pyörteisiin. Pyörteisiin se todellakin otti, sillä onpa Shari Lapena kirjoittanut todella koukuttavan psykologisen trillerin.


Annen ja Marcon elämä muuttuu ratkaisevasti eräänä iltana jonka piti olla aivan tavallinen. Heidät kutsutaan naapureiden luo viettämään iltaa joka meinaa alkuunsa epäonnistua kun lapsenvahti peruuttaa tulonsa. Marco suostuttelee Annen siihen, että he voivat jättää vauvan nukkumaan ja tulla säännöllisin väliajoin tulla katsomaan että kaikki on hyvin. Niin, hyvinhän sen piti mennä. He palaavat yöllä kotiin ja kehto on tyhjä.

Näin alkaa Hyvä naapuri. Huh mikä aloitus - onneksi minulla ei ole lapsia, en varmaan uskaltaisi tämän lukemisen jälkeen jättää heitä hetkeksikään yksin! Se, miten kirja jatkuu, sai minutkin hetkellisesti miettimään kuinka hyvin tunnen läheiseni, sillä se on Hyvän naapurin keskeinen kysymys. Kehen voi luottaa? Poliisi epäilee Marcoa ja Annea ja kysymykset velloivat minunkin mielessäni lukuisina kirjaa lukiessani. Ja sitten - loppuratkaisu tuli täytenä yllätyksenä. Tämä on iso, iso plussa mitä tulee jännityskirjallisuuden lukemiseen. Se, ettei loppua aavista ollenkaan.

Vaikka luin Hyvän naapurin näin joulun alla, aloittaa se minun osaltani kirjavuoden 2017. Ja millä tavalla se aloittaakaan, huh. Koukuttava psykologinen trilleri tekee aina hyvää, varsinkin kun juoni on rakennettu tavalla joka aiheuttaa mielessäni karmeitakin kysymyksiä ja ihollani väristyksiä. Tässä Shari Lapena onnistui hyvin.
Annika kirjoittaa Hyvästä naapurista todella hienosti: "Tarina omaa kaikki Suuren Teoksen ainekset" ja minä olen aivan samaa mieltä. Jo tämä pääpariskunta, Anne ja Marco, tekevät omalta osaltaan kirjasta hienon. Heissä todella on persoonaa, he ovat omalla tavallaan ihan kamalan epämiellyttäviä ja sitten kuitenkin - ainakin jossain vaiheessa kirjaa kumpikin heistä sai sympatiani. Oma lapsi katoaa, mikä voisi olla hirveämpää? Hyvässä naapurissa vilahtelee muutenkin hahmoja jotka herättävät runsaasti tunteita, etenkin niitä negatiivisia.

Oona Nyströmin suomennos viimeistelee Hyvän naapurin, tekee siitä oikean lukusukkulan. Sillä kukapa nyt ei joulukiireiden keskellä kaipaisi yhtä lukusukkulaa, jonka painostavaan maailmaan vajota?