Juhana Pettersson: Sokerisamurai

Sokerisamurai
Juhana Pettersson
316 s.
2013
Into












Sain ajatuksen lukea Sokerisamurai, kun luin tästä kirjasta Taikan blogista, Kirjasfääristä. Jotenkin sain tekstistä innostuksen, ja varasin sen kirjastosta. Jokin aiheessa veti minua niin paljon, että tartuin kirjaan melkein heti saatuani sen kirjastoautolta.

Sokerisamurai kertoo kahden nuoren tytön, Lumin ja Stellan tarinaa. Rakkaustarinaa, kasvutarinaa, ja tarinaa musiikkibisneksen vaaroista. Tytöt ajautuvat musiikkibisnekseen kun Idi Amin, tuottaja, tekee heistä Sugar Samurai yhtyeen. Stella keksii, että tytöt voisivat esittää alaikäistä lesboparia saadakseen lisää huomiota julkisuudessa, kauhistelevaa ja ihailevaa. Stella pyörittää samalla miehiä miten tykkää, Lumin sen sijaan rakastuessa aidosti Stellaan koko ajan enemmän. Rakkaustarina kulkee väärinpäin, molempien tyttöjen kertomana.

Onko tää sitten mun happy end? Soitan bändissä, joka tekee heppoista musiikkia, mutta alkaa kuitenkin menestyä. Sain unelmieni naisen. Rakastan sitä ja se rakastaa mua. Jotkut on tässä vaiheessa vielä ihan pihalla mitä ne haluaa. Tiedän, mitä haluan, ja tiedän mitä olen valmis uhraamaan. Stellan takia olen valmis uhraamaan paljonkin. Stellalle kaikki tää purkkameininki on tosi tärkeää. Se ei halua mitään underground-uskottavuutta vaan isoja yleisöjä ja radiosoittoja. Olen päättänyt että kyllä mä pystyn siihen.

Kertojana toimivat vuorotellen Lumi ja Stella. Kertojat on eritelty selvästi; Lumin kertoessa käytetään puhekieltä, Stellan kertoessa kirjakieltä. Lisäksi kertojat eritellään luvuilla, joten sekaannuksia ei tule. Minua ainakaan missään vaiheessa ei häirinnyt tämä puhe- ja kirjakielen vaihtelu, mutta ymmärrän kyllä jos joitakin lukijoita se voi häiritä.

Stellan hahmo ärsytti. Tyttö on tyypillinen pinnallinen "mulle-kaikki-nyt-heti" tyttö, joka on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa, niin vaatteet, miehet kuin kaiken muunkin. Ja pinna palaa heti jos jotakin ei tule! Stella on myös äärettömän narsistinen hahmo, josta kertoo paljon se että eräässä kohtauksessa hän tyydyttää itseään katsellen omaa mainosjulistettaan. Lumin hahmo taas on seesteisempi, vaikkakaan en ymmärrä hänen rakastumistaan Stellaan.

Pidin kirjasta ja luin sitä innolla. Eroottinen vire ja seksi näyttelevät Sokerisamuraissa suurta osaa, mukana on niin lesboseksiä, s/m leikkejä kuin tavallista heteroseksiäkin. Sitä ei voi tämän kirjan ollessa kyseessä sanoa enää erotiikaksi, vaan kyseessä on ihan puhdasta seksiä, jos ei ihan pornoakin. Toisaalta, kyllä tiesin alkaessani lukemaan mitä tuleman pitää. Enkä nähnyt tuota minään ongelmana kirjan suhteen.

En tiedä lukisinko toista kertaa, mutta mielelläni minä Sokerisamurain silti luin. Suosittelisin kirjaa varsinkin niille tytöille, jotka vielä seksuaalisesti etsivät itseään.

+++½