tiistai 23. huhtikuuta 2013

Arto Paasilinna: Hurmaava joukkoitsemurha

Hurmaava joukkoitsemurha
Arto Paasilinna
234 s. 
1990
WSOY










Lukutahtini on viime päivinä ollut vähän hitaampaa, johtuen siitä että eilinenkin meni melkein pelkästään pakatessa ja siirtäessä tavaroita - teen nimittäin pienen lyhyen muuton. Elämäni ei hirveästi muutu, mutta pienesti kuitenkin. Sain kuitenkin eilen loppuun elämäni ensimmäisen Arto Paasilinnan, jota aloittelin viikonloppuna.

Hurmaava joukkoitsemurha kertoo nimensä mukaisesti joukosta ihmisiä jotka aikovat tehdä itsemurhan. Se alkaa siitä, kun eversti Hermanni Kemppainen ja liikemies Onni Rellonen sattuvat juhannuksena yhtä aikaa samaan latoon tekemään itsemurhaa. Miehet päättävät lyöttäytyä yksiin, ja keksivät että Suomessa on varmasti paljon muitakin ihmisiä jotka harkitsevat itsemurhaa. Niinpä he laittavat lehteen ilmoituksen, jossa etsivät itsemurhaa harkitsevia ihmisiä. Vastauksia tulee iso kasa, isompi kuin he olisivat uskoneet. Tekeekö tuo joukko ihmisiä todella itsemurhan?

HAUDOTKO ITSEMURHAA?
Älä hätäile, et ole yksin. 
Meitä on muitakin, joilla on 
samanlaisia ajatuksia, ja jopa
alustavia kokemuksia. Kirjoita
itsestäsi ja elämäntilanteestasi
lyhyt selonteko, ehkä voimme auttaa. 
Liitä kirjeeseen oma nimesi ja osoitteesi, 
otamme yhteyttä. Aineista käsitellään
täysin luottamuksellisesti, eikä 
sitä anneta kenenkään ulkopuolisen 
käyttöön. Seikkailijat, älkää vaivautuko. 
Ystävälliset vastaukset Helsingin pääpostin 
Poste Restanteen nimimerkillä 
"Yritetään yhdessä". 

En oikein ymmärrä miten minulla on mennyt Arto Paasilinna kokonaan ohi. Olen nähnyt Jäniksen vuosi-elokuvan, mutta en ole sitäkään kirjana lukenut. Paasilinna on kirjailijana hyvä, hän kirjoittaa lämpimän humoristisella tavalla vakavasta aiheesta. Vähän ajattelin ennen lukemista, saako tällaisesta aiheesta kirjoittaa pilke silmäkulmassa, mutta hyvin Paasilinna oli tässä onnistunut. Pisteet hänelle. Huumoria ei ole väkisin väännetty, vaan se pilkahtelee välissä mukavasti.

Vähän miinusta tulee yhdestä asiasta. Kirjassa on paljon kohtalaisen keskeisiä henkilöitä, ja heistä kerrotaan paljon. Ne menevät välillä sekaisin, tai sitten ei muista kuka oli kuka, ja minkä niminen. Mutta ei se varsinaisesti lukemista kyllä haitannut, hyvin pysyin siitäkin huolimatta juonessa mukana.

++++

2 kommenttia:

  1. Paasilinnoja luin jossain vaiheessa, melkein kyllästymiseen asti, mutta yläasteen/lukion puolella nämä kirjat iskevät varsinkin poikiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä kuvitella helposti että nämä kirjat nimenomaan sen ikäisiin poikiin iskevät, sellaista huumoria on mukana.

      Poista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!