Karin Brunk Holmqvist: Pieni potenssipuoti

Pieni potenssipuoti
Karin Brunk Holmqvist
Suometanut Raija Rintamäki
245 s. 
2011 
Bazar









Pieni potenssipuoti tarttui takakantensa perusteella innoittamana mukaani joku aika sitten kirjastossa, ja nyt kun tarvitsin lievää lukujumi krapulaa potien jotain lystikästä luettavaa, päätin tarttua tähän. Ja hauskuutta se toikin minun päivääni!

Kahdeksankymppiset vanhapiikasisarukset Elida ja Tilda asuvat pienessä kylässä Ruotsissa, samassa asunnossa missä ovat asuneet koko ikänsä. Pahempia uudistuksia ei ole koskaan tehty - ulkohuussikin löytyy vielä. Nyt kuitenkin sisarusten alkaa tehdä mieli kunnon sisävessaa, mutta mistäs rahat? No, sisarukset kekkaisevat sattumalta uuden potenssilääkkeen jota alkavat myydä postimyyntitavarana. Loistava ajatus! Mutta toimiiko lääke, ja miten sisarusten käy?

Huumorintajua heillä kyllä riitti, he olivat kovia hassuttelemaan, mutta viime vuosina naurut olivat jääneet vähiin. Tilda mietti sitä yhtenä päivänä nautiskellessaan ulkohuussissa viikkolehdistä, joita he olivat saaneet Alvarilta.  Lehtiä oli paljon, ja sen lisäksi että niitä käytettiin sytykkeinä, kallista vessapaperia saattoi aina jatkaa muutamalla sivulla. Käymäläistunnot olivat pidentyneet, mutta eihän heillä ollut mitään kiireitä, joten he saattoivat suoda itselleen moisen ylellisyyden.

Kirjaa on haukuttu. Kuulema Aamulehti on tämän aikoinaan lytännyt, eikä Hannakaan tästä pitänyt. Onneksi löytyy meitä vastarannankiiskiä, kuten Leena Lumi, Mari A ja nyt sitten minä.

Minulla oli jonkun bloggaajan mielipiteen perusteella varautunut mielipide Pienestä potenssipuodista, mutta onneksi se oli turhaa. Minä nauran yksinkertaisille asioille, ja sitten kun nauran niin nauran paljon (tämän voi todistaa kuka tahansa lähipiiristäni). Nauroin tällekin kirjalle puolijulkisilla paikoilla ääneen, useamman kerran. Pientä potenssipuotia lukiessaan todella unohtaa huolet ja murheet.

Vertasin kirjaa mielessäni jollain tavalla koko ajan Minna Lindgrenin Kuolema Ehtoolehdossa kirjaan, joka oli erinomainen ja hauska. Jos Pieni potenssipuoti ei ihan siihen yllä mitä Ehtoolehto tarjoili, niin ainakin aika lähelle sitä se menee. Molemmat kirjathan kertovat vanhoista naisihmisistä.

Pieni potenssipuoti on lämminhenkinen ja hauska. Siinä on helppo juoni, jonka aikana ei pahemmin tarvitse aivonystyröitä vaivata. Onko se paha asia? En tiedä onko jonkun mielestä, mutta minun mielestäni tällaiset kirjat ovat tervetullutta vaihtelua vakavampiin kirjoihin.

Elida ja Tilda ovat kaikessa hurmaavuudessaan ihania hahmoja molemmat. Tilda ehkä vielä aavistuksen mukavampi ja ihastuttavampi, mutta aika tasoihin nuo siskokset arvoasteikollani menevät. Myös sisarusparven kolmas henkilö, sivuosaa tässä kirjassa näyttelevä Rutger, vaikuttaa ihan mukavalta mieheltä loppujen lopuksi.

Jos pidät hyvästä, lämminhenkisestä huumorista, pidät Pienestä potenssipuodista melko varmasti. Suosittelen, tämä on nopealukuinen ja ihana kirja.

+ + + +