Johanna Holmström
Suomennos Tuula Kojo
333 s.
2013
Otava
Tänään tuntuu että sanainen arkkuni ammottaa tyhjyyttään, joten pyydän anteeksi jos bloggaus jää vähän vaatimattomammaksi tällä kertaa. En kuitenkaan osaa jättää toiseen päivään kirjoittamista, vaikka Itämaa ansaitsisikin laadukkaamman kirjoituksen. Joskus näinkin.
Leilan ja Samiran isä on bussikuski, ja äiti muslimiksi kääntynyt suomenruotsalainen. Tytöille elämä ei ole koskaan näyttänyt kaikkein helpointa puoltaan, vaan aina on täytynyt mennä vaikeimman kautta. Siinä missä Leilalla lapsena oli ystäviä, on hänet yläasteella suljettu kaiken ulkopuolelle. Samira taas makaa sairaalassa koomassa, joka todetaan jo kirjan alussa, mutta taustat ja syyt siihen selviävät sivujen vähetessä. Miten Leilan käy kun isosisko ei tahdo herätä koomasta?
Me rynnimme talonseinien välistä, ja minä pidän Linda Lindqvistiä kädestä. Olemme hulluja. Saappaamme, takkimme, superalteregomme. Eikä se ole ensimmäinen kerta. Lennämme talonkattojen yli, seinien välissä, autojen yli, kaiteiden ja siltojen ali. Kristalliyö on meidän, ja me rikomme sen, särjemme ikkunalaseja ja kaadamme liikennemerkkejä.
Olen ollut aina kiinnostunut vieraista uskonnoista kirjallisuudessa, Annika mainitsi Itämaasta kirjoittaessaan Anja Snellmanin Parvekejumalat, joka minullekin tuli Itämaata lukiessani vahvasti mieleen. Myös jotenkin yhdistin kirjaa Marja-Leena Tiaisen nuortenromaaniin Kahden maailman tyttö. Molempia kirjoja suosittelen lämpimästi.
Itämaa kertoo myös koulukiusauksesta, ja siitä miten yläaste ikäisten maailma on raaka ja kummallinen. Elin Leilan ja hänen "kiusaajaystävänsä" Lindan maailmassa mukana kirjaa lukiessani, eihän minunkaan yläaste aikani sitä kaikkein helpointa ollut.
Itämaa on hieno kirja.
+ + + +
Hairahdin eilen jälleen käydessäni Joensuussa. Olin tiedostanut että Suomalaisessa kirjakaupassa on pokkaritarjous, kolme pokkaria kahdellatoista eurolla. Pakkohan se oli sinne suunnata, tosin tarkoituksena oli ostaa ainoastaan kolme. Mutta kun kirjoja suoraan sanoen hyppi silmille, "Ota minut, ota minut". Ja ihan huomaamattani olin kassalla kädessäni kuusi kirjaa. Mitä kirjoja löysin?Jeffrey Eugenides: Naimapuuhia
Shauna Beid: Dieettitytön huimat seikkailut
Paula Havaste: Kaksi rakkautta
Antti Tuomainen: Veljeni vartija
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta
Luettavat kirjat eivät ainakaan lopu ihan heti...
Oi, kiitos linkityksestä <3 Ja mahtavaa, että Itämaa kolahti. Aina ei sanallinen arkku pursua, mutta yleensä tätä eivät lukijat huomaa, vaan vain bloggaja itse :) Minäkin postasin äsken, vaikka aivot aivan tyhjät kesälomareissun jäljiltä :)
VastaaPoistaHienoa, että Veljeni vartija lähti matkaan :)
Linnkitin mielelläni, olit kirjoittanut hienosti Itämaasta. :) Tuntui vaan että Itämaa oli sen verran hieno kirja että olisi pitänyt kirjoittaa siitä hienommin, mutta tulihan tuosta kohtalainen kirjoitus onneksi.
PoistaOlisi Suomalaisessa ollut Parantajakin pokkaritarjouksessa, mutta sain sen tänään juuri kirjastoautolta. Olen syttynyt Tuomaiseen ennen kuin olen ehtinyt lukea häneltä mitään, niin hyviä arviointeja ollut esimerkiksi Kirsillä ja sulla. :)
Minulla tämä vielä odottaa lukemistaan. Aihe on kyllä kiinnostava. Aina ei tosiaan saa kirjoitettua pitkästi, vaikka miten haluaisi ja yrittäisi.
VastaaPoistaMinäkin olen sortunut tuohon Suomalaisen pokkarialeen jo kahdesti. Katsotaan vieläkö kolmaskin satsi tulee ostettua seuraavalla käynnillä. Valinnanvaraa oli sen verran paljon. :)
Valinnanvaraa tosiaan oli ihan mielettömästi, saa nähdä tuleeko vielä yhteen satsiin sorruttua itsekin. Ja oli mukava myyjä, joka etsi mulle Diettitytön, kun sitä pyysin. :)
PoistaItämaan minäkin olen ajatellut lukea. En tosin nyt hetkeen, mutta jossain välissä. Aihe kiinnostaa. (Siitäkin huolimatta, että aiheesta olen jo monta kirjaa lukenut ja ihan tosielämässäkin "kokenut".)
VastaaPoistaKivoja kirjahankintoja! Minä tosiaan selvisin tarjouksesta vain kolmella. Usein tosin jää ostamatta vallan, mutta nyt oli sen verran mainioita kirjoja, ettei voinut jättää välistä.
Tästä aiheesta kirjoitetaan aika paljon, mutta onneksi aiheesta on tehty hyviä kirjoja, esimerkiksi juuri tuo Snellmanin Parvekejumalat. :)
PoistaEi voinut kävellä kassalle tyhjin käsin Suomalaisesa, niin laaja valikoima oli. :)
Itämaa kuulostaa kiinnostavalta! Muistan lukeneeni siitä jostain muustakin blogista ja muistan tuon kannen. Yläasteelle sijoittuvat kirjat kiinnostavat nyt openäkökulmasta ja olisi kiinnostava lukea myös muslim-uskonnosta. Laitan korvan taakse!
VastaaPoistaTässä tosiaan oli paljon muutakin kuin yläaste asiaa, juuri uskonto oli toinen vahva asia. Mutta suosittelen kyllä lämpimästi lukemaan. :)
PoistaPaula Havasteen Kaksi rakkautta on ihana! Se on kyllä niin mieleenpainuva kirja, että toista samanlaista ei yhtäkkiä tule mieleen. :)
VastaaPoistaOlen kuullut paljon hyvää Havasteesta. Ja taidan ottaa juhannuslomalle Kaksi rakkautta luettavaksi. :)
Poista