Kirjabloggaajan rakkaudet
Sini Sinervo
82 s.
2014
Oma e-kirja ostos
Ostin sittenkin Kirjan ja Ruusun päivänä kirjan! Kirjan ostin kuitenkin Elisa kirjasta, joten Hotakaisen Kantajaa en tietenkään kaupan päällisiksi saanut. Mutta millaisen kirjan ostinkaan. Miten minä, kirjabloggaaja, voisin ohittaa Kirjabloggaajan rakkaudet nimisen kirjan. Olin kuullut kirjasta jo aiemmin, mutta koska minulla ei silloin ollut mahdollisuutta lukea e-kirjaa, ohitin kirjan olankohautuksella ja naurahduksella. Nyt, kiinnostukseni oli toista luokkaa, kun muistin tämän olemassa olon.
Aviopari Lempi ja Yrjö Rytkylän avioliitto on jatkunut seesteisenä ja hyvänä jo vuosikymmeniä. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun Lempi innostuu kirjabloggaamisesta, ja hänen kaikki aikansa kuluu kirjojen ja bloggaamisen parissa? Sillä täytyyhän Lempin blogata hetimiten seitsemänkymmentä teosta, sitten hän alkaa saada arvostelukappaleita ja pääsee kustantamojen brunsseille! Vähemmästäkin tulee stressiä.
Mutta mites sitten käy, kun Lempi tapaa ihailemansa runoilijan Jalmari Jortikan? Syttyykö rakkaus, vai liekehtiikö sydämissä ainoastaan palo kulttuuriin ja kirjallisuuteen?
Jos sinä, kirjabloggaaja, tai sellaiseksi aikova, kiinnostuit kirjasta, varoitan. Älä lue tätä teosta vakavalla naamalla, pipo kireällä ja otsa rypyssä. Kaikkein eniten saat Kirjabloggaajan rakkaudet teoksesta irti, kun heität pipon nurkkaan ja valmistaudut nauramaan. Sillä huumoria kirjassa kyllä on, kun siihen osaa suhtautua oikein.
Minä lähdin lukemaan Kirjabloggaajan rakkauksia sillä mielellä, että saisin Sopimuksen jälkeen jotain todella hauskaa ja kevyttä. Ja sitä sainkin: nauroin monta kertaa ääneen. Sini Sinervo on nimimerkki, ja mitä ilmeisemmin kirjabloggaaja itsekin. Vain siten hän tietää niin paljon siitä, mitä Blogistaniassa tapahtuu. Voi miten haluaisinkaan tietää, kuka nimimerkin takana asustaa, ja kiittää häntä tästä kirjasta!
Sillä tämän kirjan kirjoittaja on kirjoittanut kyllä ennenkin - jos nyt ei tiiliskiviromaania, niin ainakin kirjablogia. Teksti ei ollut ollenkaan huonoa, ei ollenkaan. Kirjan sivuilla on mainittu useita bloggaajia, löytyy Kirsti Kirstin kirjapinosta, Salla Puuro ja Nörri Nörrin kirjamaasta. Varmasti monet tunnistavat, keitä näillä tarkoitetaan. Mutta näistäkin bloggaajista on kirjoitettu kehuvasti - Lempi tahtoisi kovasti olla joskus yhtä korkealle arvostettu bloggaaja kuin edellä mainitut.
Luin kirjan parissa tunnissa: tunnustettakoon etten malttanut nukahtaa ennen kuin olin saanut tietää miten lopussa käy. En spoilaa mitään, koska uskon lukuisien ja taas lukuisien ihmisten lukevan tämän mestariteoksen.
Mutta: jos olet aloittamassa kirjabloggaamista, älä ota mallia tästä kirjasta. Älä!
Olisi oikeasti kunnia tulla mainituksi tällaisessa parodiassa. Pientä naljailua tästä kirjasta välittyy, mutta niiden kohteeksihan usein päätyy, kun asiasta tai ihmisestä tulee tarpeeksi suosittu. Ottakaamme tämä kirja siis rinta rottingilla. :)
VastaaPoistaMinustakin olisi oikeasti hienoa tulla tällaisessa mainituksi. :D Mutta ymmärrän toki heitäkin, jotka eivät tästä kunniaa ota. Mutta ottakaamme tosiaan tämä rinta rottingilla, ei mistä tahansa tällaista kirjaa viitsittäisi tehdä. :D
PoistaKuulosta tosi kivalta, ja olen samaa mieltä Pihin naisen kanssa. Olisi kiva huomata olevansa kirjassa positiivisella tavalla :D
VastaaPoistaTämä oli ihan hauska, koska kirjalla ei ollut pituutta kovin paljoa, ja kun luki tätä vähän kiherrellen. :D
PoistaTää on varmaan pakko lukea... Ainakin aiheesta saa hersyvää tarinaa, ja jos vielä onnistuneesti se tehty, niin ei kai sitä voi vastustaa.
VastaaPoistaKyllä tästä oli aika hauska tarina saatu aikaan, mutta tosiaan, oli tässä paljon naljailuakin mukana.
PoistaMinulla olisi mennyt tämä kokonaan ohi ellet olisi maininnut tästä. Nyt tämä on siis minullakin lukuvuorossa, täytyy lukea pikimmiten! :)
VastaaPoistaHuippua että sain sinutkin Jenni innostumaan tähän! :D
PoistaKiinnostaa kiinnostaa :-D
VastaaPoistaMutta e-kirja ja minä.... Mitenköhän me kohtaisimme :-D