Elina Hirvonen
251 s.
2015
WSOY
Arvostelukappale
Elina Hirvonen on minulle tuttu Kauimpana kuolemasta teoksesta, jonka luimme Lukevat leidit lukupiirissä viime vuonna. Vaikken rakastunut kirjaan suoralta kädeltä, teki Hirvosen kaunis kieli niin vahvan vaikutuksen, että kiinnostuin heti nähdessäni häneltä ilmestyvän uuden teoksen.
Eletään maailmassa parin vuosikymmenen kuluttua. Laura Anttila on ollut pitämässä luentoa ilmastonmuutoksesta ja toivosta. Toivo kuitenkin tuntuu olevan vähän hukassa, kun luennon päätyttyä vastassa on kaksi poliisia.
Somalialaisessa kylässä Lauran tytär Aava elää omaa elämäänsä. Yhtäkkiä hän saa puhelun, jossa kerrotaan että Helsingissä joku ampuu ihmisiä Lasipalatsin katolta. Kuka?
Hirvosen kieli teki minuun nytkin suuren vaikutuksen. Kuvalisin sitä, kertoisin siitä pitkään - mutta minulta loppuvat Hirvosen kohdalla sanat. Hän vain osaa yksinkertaisesti paneutua tällaiseen aiheeseen niin hyvin, ja hänen tyylinsä sopii aiheeseen todella hyvin.
Muutamat bloggariystäväni saivat kunnian lukea kirjan ennakkoon. Ja voi, mitä kehuja olenkaan tästä kirjasta kuullut! Täytyy tunnustaa, että odotukseni olivat vaarallisen korkealla kun avasin kirjan kannet. Jouduinko pettymään? En varsinaisesti. Hirvonen kirjoittaa kyllä todella kauniisti, tehden lukijaan vaikutuksen. Aihekin on kiinnostava, sellainen johon minun pitäisi rakastua.
Mutta kun ei.
Puoleen väliin saakka luin ahmien, kiinnostuksen ollessa ylimmillään. Sitten se sammui. Pidin kyllä kirjasta, mutta en rakastunut Kun aika loppuu teokseen. Ymmärrän heitä, jotka ovat olleet täysin teoksen vietävissä, enkä kiellä sen hienouksia. Mutta minuun ei tällä kertaa tämä niin suurta vaikutusta tehnyt.
Aihehan on todella kiinnostava. Suomi ja maailma kahden vuosikymmenen kuluttua, se, mihin kouluammuskelut ja muut ovat siihen mennessä yltäneet. Näin voisi todella tapahtua, ainakin minä pidän sitä valitettavan tgodennäköisenä. Hirvonen osaa maalata tulevaisuuden kuvan taidolla.
Vaikken rakastunutkaan, niin suosittelen Kun aika loppuu kirjaa lähestulkoon kaikille. Mutta antakaa tälle aikaa. Antakaa täysi keskittyminen, antakaa itsenne. Vasta sitten kirja antaa teille paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!