Siri Kolu
223 s.
2013
Otava
Lainattu kirjastosta
Kuulkaa, meinasi iskeä lukujumi. Yritin pariakin kirjaa, jotka aivan varmasti ovat hyviä ja hienoja kirjoja, ja joista olisin toisissa olosuhteissa varmasti pitänytkin. Annan siis esimerkiksi Olli Jalosen Finlandia ehdokkaalle, Miehiä ja ihmisiä kirjalle, vielä joskus tulevaisuudessa toisen mahdollisuuden. Nyt se ei vaan toiminut. Vaan onneksi on kirjoja, jotka poistavat tuollaisen inhotuksen, kuten lukujumin. Sellaisia ovat esimerkiksi Siri Kolun Me Rosvolat sarjan kirjat.
Rosvolat ja rosvoelämä lähestyy koko ajan enemmän Viljan elämää. On paljastunut, että Vainiston perhe kuuluukin legendaariseen rosvosukuun, ja Vilja siis on aivan oikea maantierosvo! Hurjan jännää. Jännää on sekin, että näin ollen myös Viljan perhe on rosvosakkia. Ja ennenkaikkea Viljan sisko Vanamo, joka tahtoo mukaan rosvokuvioihin.
Rosvovaltias Iso-Hemmi on suojannut kultaakin kallimman rosvousoppaansa todella hyvin. Nyt Viljan ja Rosvoloiden täytyy ratkaista salaperäinen koodi, jotta he saisivat alkuperäisen rosvousoppaan käsiinsä. Koodia varten heidän täytyy olla salamyhkäisiä - he tarvitsevat jokaiselta rosvosuvulta heidän vaakunatavunsa.
Ja niinhän siinä kävi, Siri Kolu ei pettänyt nytkään. Pääsin lukemisen makuun heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen, ja hyvältähän se maistui. Ihan irtokarkeilta ja rosvoleivältä! Me Rosvolat on siitä hyvä kirja, että vaikka olisi vähän kurjalla tuulella, eikä mikään huvittaisi, niin näistä kirjoista saa aina hyvän mielen ja hymyn huullle. On se Kolu vaan hurjan taitava kirjoittaja!
Vaakunaväijy tuo siis aivan uutta Rosvolat kirjoihin, kun Vainiston perhekin rupeaa rosvohommiin. Se tuo myös minulle ennen kaikkea sen, että Vanamo, jota aiemmissa kirjoissa olin lähestulkoon inhonnut, muuttuikin lähestulkoon hyväksi tyypiksi! Kun oikein kaivelee, niin tuossa trenditietoisessa tytössähän on rrrrosvoasennetta!
Tämä oli erittäin hyvä hetki lukea Me Rosvolat ja vaakunaväijy, joka oli viimeinen Rosvolat kirja jota en ole lukenut. Sarjan viimeisen osan luin väärässä järjestyksessä, ja täytyyhän se uudelleen vielä lukea, sillä silloin en saanut kirjasta oikein irti mitään, kun en ollut meiningeissä mukana. Kuitenkin: lauantaina Joensuun kaupunginteatterissa on Me Rosvolat teatteriesityksen ensi-ilta. Johon minä menen! Jipii! Olen odottanut tuota esitystä paljon, ja on ihanaa, että sain synttärilahjaksi liput ensi-iltaan.
Jos jonkun lukutoukan, vanhemman tai nuoremman, ohitse on päässyt Siri Kolu ja Me Rosvolat lipumaan, niin jukupätkä. Korjaa virhe välittömästi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!