Kantaja
Kari Hotakainen
140 s.
2015
Kirjakauppaliitto / Kirjamedia
Lahja ystävältä
Kireän rahatilanteen vuoksi en valitettavasti päässyt Kirjan ja Ruusun päivän kirjaostoksille, vaikka Hotakaisen Kantaja kovasti houkuttelikin. Onneksi on olemassa ihania bloggariystäviä, kiitokset Kantajasta menevät Kirsin kirjanurkan Kirsille. <3 Onneksi sain kirjan hyllyyni!
Kantajan minä on Timo Kallio, tavallinen, joskin aika hiljainen, suomalainen mies. Hän ei turhia puhele, eikä Timolla juuri ystäviäkään ole. Sen sijaan mielessä kummittelee vanha kouluaikainen rakkaus.... Timo päätyy työntekijäksi seurakuntayhtymän puistotyöntekijäksi. Työpaikallaan Timo kohtaa kuolemaa: on monenlaisia hautajaisia. Erityisesti Timon huomion saavat hautajaiset, joissa ei omaisia juurikaan ole, ja joissa Timo päätyy arkun kantajaksi. Nämä vainajat jäävät hieman tosin kummittelemaan miehen mieleen...
Kantaja on kirja, joka todistaa sen, miten paljon minä pidän Kari Hotakaisesta. Hotakaisen huumori, tuo musta ja ihana, kolahtaa minuun kuin... kuin jokin todella painava, ja voi miten siitä nautinkaan. Ei ollut kerta tai kaksi kun Kantajan seurassa naurahtelin ääneen.
Suomessa ei ole kovin montaa kirjailijaa, jotka voisivat kirjoittaa kirjan, edes tällaisen pienoisromaanin, tällaisesta aiheesta. Luulen että Hotakainen voi olla siinä ainoa lajissaan, ainakaan jos puhutaan näin onnistuneesta teoksesta. Ihan jokaisen huumori ei nimittäin näihin sfääreihin yllä.
On varmasti niitäkin, joille ei todellakaan tämä huumori kolahda. Luulen, että se vaatii tietynlaisen, ehkä hieman nyrjähtäneen mielen, sellaisen mustan, joka nauraa kummallisille asioille. Sellaisen joka pystyy nauramaan vainajien muistopuheille.
Kantajasta olisi saanut myös raskaan kirjan, ovathan aiheet kovin raskaita: kuolema, arkun kantaminen, muistopuheet. Onneksi Hotakainen ei sitä tehnyt, sillä siitä ei olisi ehkä tullut näin vetävä. Mutta huumorin avulla siitä tuli hieno, juuri näin pienenä teoksena toimiva. Ja se herätti minussa himon: himon lukea Hotakaista pian lisää!
Minuun Hotakaisen kirja kolahti, kyllä mustaa huumoria ja myötätuntoa ja lämpöäkin päähenkilöäkin kohtaan olin kirjasta löytävinäni. Ehdottomasti näistä neljästä tähän astisesta Kirjan ja ruusun päivän bonuskirjoista mieleisin.
VastaaPoista