torstai 28. toukokuuta 2015

Peter Hoeg: Susanin vaikutus sekä kirjastokäynnistä

Susanin vaikutus
Peter Hoeg
Suomentanut Katriina Huttunen
426 s. 
2015
Tammi








Arvostelukappale


Peter Hoeg oli vierailulla Suomessa Helsinki lit tapahtumassa. Olin ennen tapahtumaa kertaalleen yrittänyt lukea Susanin vaikutusta, mutta jostain syystä kirja ei napannut alkuunkaan. Sitten, kun katsoin Yle Teeman lähetystä Helsinki Litistä, ajattelin: kyllä minä haluan tuon kirjan lukea. Kokonaan. Ja se kannatti.

Susan Svedsenillä, 43-vuotiaalla äiillä sekä ydinfyysikolla on erikoinen kyky: hän saa ihmiset uskomaan itselleen tunteensa ja salaisuutensa. Susan kutsuu tätä vaikutukseksi. Susanin ja hänen miehensä Labanin avioliitto ei ole helpoimmasta päästä, ja omaa haastetta arkeen tuovat 16-vuotiaat kaksoset. Kohtalokkaalla Intian matkalla kuitenkin tapahtuu jotain, ja Susania uhkaa vankila. Ellei hän suostu auttamaan mystistä Thorkild Hegniä, joka tahtoo tietää kaiken 1970-luvulla perustetusta tulevaisuuskomissiosta.

Jopas nyt. Minulle Hoeg on nimenä hyvinkin tuttu kirjailija, onhan hän tunnettu, ja kovasti pidettykin. Ilmeisesti olen jossakin pimennossa elänyt, kun en ole lukenut Lumen tajua, sen huomasin lueskeltuani bloggariystävieni tekstejä Susanin vaikutuksesta. Kyllä, kyllä, kyllä, otan vahingon takaisin ja luen sen, aivan varmasti! Sen verran Hoegista innostuin.

Ensimmäinen kerta, kun yritin lukea Susanin vaikutusta. Silloin en päässyt tarinaan ollenkaan sisälle, ja viiteenkymmeneen sivuun asti kitkuttelin pakkoluvulla. Jätin kirjan odottamaan parempia aikoja, jotka tulivatkin - onneksi - pian. Ja tosiaan, sitten kirja tuntui erilaiselta. Ensimmäisiltä sivuilta saakka se otti omakseen, nappasi itselleen. Jos en aivan kirjaan rakastunut, tykästyin kuitenkin kovasti.

Hoeg yhdistelee kirjassaan taitavasti lajityyppejä: on trillerielementtejä (huippuja!) mutta on myös lukemisen kannalta todella mielenkiintoista perhesuhdekerrontaa. Trillerielementit kiehtovat aina, mutta tästä hienon kirjan tekee ennen kaikkea tuo perhedraama. Trillereitä luen jatkuvasti, mutta tällaiseen kirjaan ei joka päivä törmääkään.

Sen verran sanon Helsinki Litistä, että olen kiitollinen, että tapahtuma näytettiin Yle Teemalla! Se oli kertakaikkiaan huippu juttu, ihan jo senkin vuoksi, että olisi voinut käydä sellainen vahinko, että Susanin vaikutus olisi jäänyt hyllyyni muiden kirjojen taakse, jos en olisi Peter Hoegin haastattelua nähnyt ja siitä innostunut. Joten, kiitos, Helsinki Lit, kiitos, Yle Teema!

Ja kiitos, kustantaja tästä kirjasta. Maailmassa on niin paljon hyviä kirjailijoita, joihin en ole tutustunut, että elämä olisi voinut kulkea ohitseni ilman Peter Hoegia, jos posti ei minulle olisi Susanin vaikutusta tuonut. Nyt tulen lukemaan paljon kehutun Lumen tajun pian.

                                                            ***






Tosin kuin monilla muilla kirjakavereilla, minä en käy kirjastossa esimerkiksi viikottain. Käyn yleensä kirjastoreissulla kerran kuukaudessa, tai jopa harvemmin, ja lainaan silloin ison kassin kirjoja. Tämän päivän reissua varten olin laittanut Vaarakirjastoille sallitut 20 varausta, joita olin bongaillut ystävien blogeista sekä Facebookin ihanista kirjaryhmistä. Lisäksi kävi niin onnellisesti, että uutuushyllyssä minua odotti useampikin hyvä kirja, joten kassini oli todella täynnä kun lähdin kirjastosta, niin kuin ehkä voitte päätellä.

Minkä kirjojen lukemista eniten odotan? Minä olen Malala houkuttelee hirveästi, sillä siitä on puhuttu paljon. Lisäksi se on syksyn lukupiirikirjamme, on mukava lukea se jo näin kesällä. Sain viimein käsiini Lautturin, joka voitti viime vuoden Blogistanian Kuopus palkinnon, ja sen ehkä luen seuraavana. Sirpa Kähkösen Graniittimiehestä kuhistaan paljon, ja täytyyhän minunkin tsekata, mikä kirja se oikein on. Voi, niin paljon ihania kirjoja, en tiedä mistä aloittaa!

Kirjastot, ja Joensuun pääkirjaston ihanat kirjastonhoitajat ovat vaan yksinkertaisesti niin ihana asia. <3

5 kommenttia:

  1. Hmm tämänhän voisi lukeakin! Ja kiehtova kansi...
    Ja vau mikä pino. Minua kiinnostaisi tuo Neidonhius nyt. Missasin Helsinki Litin teemaltakin, höh, ehtisiköhän joskus katsella löytyykö Areenasta.

    VastaaPoista
  2. Minen ole vielä(kään) lukenut yhtään Hoegin kirjaa, vaikka sinun laillasi kirjaijan nimi on hyvinkin tuttu. Jostain syystä vain olen skipannut hänet. Ihan kamalaa, kun on niin paljon mielenkiintoisia kirjoja - ja koko ajan tulee lisää - että joutuu jatkuvasti karsimaan ja siirtämään lukemisiaan. :D

    Susanin vaikutus on muuten jotenkin jännä nimi kirjalle, tykkään!

    VastaaPoista
  3. Niin ja voi jestas miten komea kirjapino, kuola valuu :D Ymmärrän, että tulee lainattua reilusti, kun käy harvemmin. Minulla kirjasto on sopivasti niin liki, että tulee käytyä joskus jopa useita kertoja viikossa. Täällä laina-aika on vain kolme viikkoa :)

    VastaaPoista
  4. Minua kiinnostaa kovin tämä Hoegin uutuus, tai miksei jokin hänen vanhempikin kirjansa! Vähän kuin salaa hiipinyt sellaiseksi kiinnostavaksi tekijäksi. =D Ooh, mikä määrä kirjoja! Minä käyn ehkä noin kerran kuukaudessa kirjastossa, vaikka ei se kaukana ole. Nyt edellisestä kerrasta taitaa olla jo toista kuukautta, olen kyllä jo lukenut lainaamani kirjat, mutta en ole saanut aikaiseksi vietyä niitä takaisin. Siskolta lainattua kirjaa luen nyt. Minulla on maksimi kirjojen määrässä noin viisi, ja sekin on minusta jo hurjan paljon! (Siis mitä lainaan.) Mutta olenkin sellainen hitaasti kiiruhtava lukija! =D

    VastaaPoista
  5. Minäkään en ole Lumen tajua lukenut, pakko tunnustaa. :) Mutta täytyy siihen jossain vaiheessa perehtyä.
    Hieno kirjapino! Pidin Minä olen Malala -teoksesta paljon.

    VastaaPoista

Lukutoukka ilahtuu kommentistasi!