Pauliina Susi: Takaikkuna

Takaikkuna
Pauliina Susi
555 s. 
2015
Tammi









Arvostelukappale


Olen viimeinkin toipunut flunssasta, hurraa! Varsinaista painajaista sairastaminen olikin, kuumeen lisäksi tuntui että olin täysin tukossa eikä yskiminenkään mukavaa ollut. Onneksi minulla kuitenkin oli seuranani Pauliina Suden uusi jännäri, Takaikkuna, jota ei malttanut laskea väsymyksestä huolimatta käsistään.

Yksinhuoltaja Leia Laine ei voi aavistaa mihin päänstä työntää, kun lupautuu puhumaan ProMen järjestön nimissä keskusteluohjelmaan. Kuuluisuutta tulee - mutta millaista. Netti täytyy vihapuheesta, eikä kaikki tunnu jäävän puheen tasolle. Juoneen tulee mukaan oikeusministeri Tarmo Häkkilä, jonka hyväksyttäväksi ProMen hanke on menossa. Ja miten kaikkeen liittyy Land-o, kaikesta perillä oleva louhija, nettivelho?

Nettistalkkaus. Mikä kiinnostava, karvat pystyyn nostattava aihe dekkarille. Ja miten taitavan, koukuttavan ja mahtavan kirjan Susi siitä on saanut aikaan! Minä luin tosiaan tätä flunssaisena ja väsyneenä, mutta täytyy tunnustaa etten meinannut malttaa illalla silmiäni ummistaa - kirja oli koko ajan jännässä kohdassa.

Susi on mielestäni rohkea. Kirjassa esiintyvä, juuri oikeusministerin pallille päässyt Tarmo Häkkilä on ilmiselvästi Perussuomalaisten puolueesta. Sitä ei suoraan sanota, mutta kuvauksesta sen pystyy päättelemään kyllä hieman yksinkertaisempikin lukija. Ja täytyy myöntää, ettei Häkkilää ole kuvattu kovin myönteisellä tavalla kirjassa - eikä ehkä puoluettakaan. Voiko joku puolueen kannattaja ottaa tästä itseensä? Minä en ole kannattaja, joten tyydyn vain hymyilemään.

Herkullisesti Pauliina Susi kyllä kirjoittaa. Hän on luonut mahtavat hahmot, joista ennenkaikkea Land-o kehittyy hienolla tavalla koko kirjan ajan. Ja millainen loppuhuipennus koko kirjalle, ja ennen kaikkea tälle hahmolle. Kerrassaan hienoa työtä.

Olen lukenut tätä ennen Sudelta ainoastaan Ruuhkavuodet. Täytyy tunnustaa, etten syttynyt kirjaan muistaakseni laisinkaan, ja jos Takaikkunan aihe olisi ollut toinen, en olisi välttämättä siitä kiinnostunut. Nettistalkkaus on kuitenkin dekkarille niin vetävä aihe, että se herätti kiinnostukseni. Joskus olen sanonut, ettei dekkarissa aina tarvitse olla mitään uutta. Mutta silti, silloin kun on, niin kyllä se kiinnostaa.

Ihana Annika on lukenut Takaikkunan, mutta muita bloggauksia en löytänyt. Toivon kuitenkin, että Suden teos herättäisi kiinnostusta myös blogimaailmassa, ja myös niissä, jotka eivät juuri dekkareita lue. Sillä Susi kirjoittaa niin mielenkiintoisesta aiheesta, että tämä jos mikä olisi hyvä lukea. Pelottavaa kyllä, näin voisi käydä.